【戻る】 【ここ】


(2020.7.5)

貧困と社会からの疎外,ひきこもりリスク    Köyhyys ja syrjäytymisriski
フィンランド統計局のページより

 これは,フィンランド統計局のホームページにある「貧困と社会からの疎外,ひきこもりリスク (Köyhyys ja syrjäytymisriski)」という記事本文の翻訳です。

 グラフからもわかる通り,”基礎教育学校(Peruskoulu,日本でいう小・中学校)の卒業証書を持たない人々の数”とこの”貧困と社会からの疎外,ひきこもりの人々の数”がおおむね一致します。参照→フィンランドの落ちこぼれ
 フィンランドの全人口は,2018年に551万人でした。その内89万人(つまり6.19人に一人)が貧困と社会からの疎外・ひきこもりのリスクを持っていると統計は言っています。全人口の16%余の人々が貧困と社会からの疎外,ひきこもりのリスクを持って生活していることになります。

 2000年の第1回OECDのPISA調査以来毎回成績トップを行くフィンランドをマスコミや出版関係の記事を概観すると,多くの日本人は羨望のまなざしで見ています。そればかりでなく教育学者までもが,
    ☆いかにフィンランドの教育は素晴らしいか,
    ☆いかに児童生徒に寄り添った教育がなされているか,
    ☆期末テストや中間試験がなくフィンランドの子どもたちはいかにのびのびとしているか ・ ・ ・ 
などとプラス面ばかりが強調されてきました。
 それは一部当っていますが,全部ではありません。片目で物を見ているにすぎません。2005年,ラッペーンランタの小学校校長から聞いた話では,世間で言われるように上手くは行っていない,とこぼしてました。

 

Julkaistu: 24.5.2019

890 000 henkilöä oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä vuonna 2017

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 890 000 suomalaista eli 16,4 prosenttia koko kotitalousväestöstä vuonna 2017, ilmenee Tilastokeskuksen uudesta elinolotilastosta. Suurin osa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevista on pienituloisia, joita oli 12,1 prosenttia väestöstä. Pienituloisuuden jälkeen tavallisinta on vajaatyöllisyys, joka koskee 7,6 prosenttia väestöstä. Harvinaisinta on vakava aineellinen puute, joka koskee 2,6 prosenttia koko kotitalousväestöstä.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevat riskin ulottuvuuksien mukaan vuonna 2017

Köyhyys- tai syrjäytymisriski tarkoittaa, että henkilö on suhteellisesti pienituloisen, vajaatyöllisen tai vakavaa aineellista puutetta kokevan kotitalouden jäsen (ks. käsitteet ). Köyhyys- tai syrjäytymisriskiin riittää, että yksi näistä riskeistä toteutuu, mutta ne voivat olla myös yhtäaikaisia. Pienituloisia oli 654 000, vajaatyöllisiä 410 000 ja vakavaa aineellista puutetta kokevia 143 000 vuonna 2017.

Suurin joukko köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevista on ainoastaan pienituloisia. Heitä on noin 413 000 henkilöä eli 7,6 prosenttia koko väestöstä ja hieman alle puolet kaikista köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olleista. Toiseksi yleisintä on kokea samanaikaisesti sekä pienituloisuutta että vajaatyöllisyyttä, mikä koskettaa noin 188 000 henkilöä eli 3,5 prosenttia väestöstä. Pelkkä vajaatyöllisyys on kolmanneksi yleisintä, ja se koskee noin 146 000 henkilöä eli 2,7 prosenttia väestöstä. ? Lisää tietoa köyhyys- tai syrjäytymisriskistä tämän julkaisun katsauksesta 1 sekä tietokantataulukoista .

Köyhyys- tai syrjäytymisriskiä mittaava niin sanottu AROPE-indikaattori (At Risk of Poverty or Social Exclusion) on osa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden seurantaa. Sen tavoitteena on vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien henkilöiden määrää EU:ssa 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen 2008, jolloin köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 116 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2016 riskissä oli 113 miljoonaa ihmistä 28 EU-maassa.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskin taso on Suomessa selvästi matalampi kuin Euroopassa keskimäärin. 28 EU-jäsenmaassa noin 22,4 prosenttia väestöstä oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä vuonna 2016, kun Suomessa osuus oli samana vuonna 15,7. Suomen osuus oli EU:n kolmanneksi matalin. Suomessa väestön köyhyys- tai syrjäytymisriski kohdentuu pienituloisuuden myötä erityisesti nuoriin aikuisiin sekä yli 75-vuotiaisiin, joiden köyhyys- tai syrjäytymisriski onkin EU:n keskitasolla. Erityisesti lasten, työikäisten sekä nuorempien eläkeläisten riski on selvästi EU:n keskitasoa matalampi. ? Kansainvälisiä vertailuja on lisää tämän julkaisun katsauksessa 2.

Yksinäisyys vaivaa eniten iäkkäitä ja yhden aikuisen talouksissa asuvia

4,0 prosenttia 16 vuotta täyttäneestä väestöstä eli noin 179 000 henkilöä koki vuonna 2018 olevansa koko ajan tai suurimman osan ajasta yksinäinen. Koko ajan, suurimman osan ajasta tai joskus yksinäiseksi itsensä koki 21,2 prosenttia eli 950 000 suomalaista. Yksinäisimpiä olivat 75 vuotta täyttäneet, joista 7,3 prosenttia oli koko ajan tai suurimman osan ajasta yksinäinen, ja vähintään joskus yksinäisiä oli noin 28,7 prosenttia. Yksinasujat kokivat itsensä useimmin yksinäiseksi, ja lisäksi yhden huoltajan talouksissa yksinäisyyden kokeminen oli yleisempää kuin keskimäärin.

Elinolotilaston pohjana olevassa tulo- ja elinolotutkimuksessa kysyttiin vuonna 2018 16 vuotta täyttäneiltä, miten usein viimeksi kuluneiden neljän viikon aikana he olivat tunteneet itsensä yksinäiseksi. Vastausvaihtoehdot olivat koko ajan, suurimman osan ajasta, joskus, harvoin ja ei koskaan. ? Yksinäisyydestä tarkemmin katsauksessa 3 ja tietokantataulukoissa .

Yksinäisyyden tunne neljän viikon aikana iän mukaan vuonna 2018

Elinolotilastosta lisäksi tietoa muun muassa terveydestä, koetusta hyvinvoinnista ja asuinoloista

Tilastokeskus on perustanut uuden elinolotilaston vuodesta 2019 alkaen. Tilasto kattaa vuosittaisiin haastatteluihin perustuvalla tulo- ja elinolotutkimuksella kerättäviä tietoja kotitalouksien ja niiden jäsenten elinolosuhteista, esimerkiksi köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olemisesta, koetusta toimeentulosta, terveydestä ja koetusta hyvinvoinnista sekä asuinoloista. Tietoja on kerätty vuodesta 2003 alkaen Eurostatin koordinoimaan eurooppalaiseen tulo- ja elinolotutkimukseen (EU-SILC), ja tähän asti tiedot ovat olleet saatavilla vain Eurostatin kautta. Nyt julkaistavassa tilastossa käytetään hyödyksi lisäksi kansallisia tietoja, kuten sosioekonomisen aseman ja kotitalouksien elinvaiheen luokituksia. Tulo- ja elinolotutkimuksesta tuotetaan elinolotilaston lisäksi vuosittain tehtävän tulonjakotilaston otospohjaiset tiedot sekä määrävuosin tehtävän kotitalouksien varallisuus -tilaston tiedot.

Elinolotilaston tietosisältöä ja tietokantataulukoissa jaeltavia tietoja on tarkoitus kehittää ja täydentää tulevina vuosina muun muassa määräajoin tehtävien lisäkyselyiden tiedoilla. Tilaston pohjana olevat mikroaineistot ovat saatavissa tutkimuskäyttöön käyttölupaa vastaan sekä Tilastokeskuksen että Eurostatin kautta, ja lisäksi taulukointeja voidaan tehdä pyynnöstä erillisinä toimeksiantoina.

 

    Lähde: Elinolotilasto 2018, Tilastokeskus
    Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408
    Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

 

2020年5月24日発行

貧困または阻害リスクを持つ者,2017年89万人

 フィンランド統計局の新しい生活状況統計によると,890,000人のフィンランド人,即ち世帯全体の16.4%が2017年に貧困または阻害(訳者注:社会からの排除,阻害のことで,引き籠りもその一つ)の危機に瀕していました。 貧困または阻害のリスクにさらされている人々の大半は,人口の12.1パーセントを占める低所得の人々です。 低所得後,最も一般的なのは不完全雇用であり,人口の7.6%に影響を与えます。 最もまれなのは深刻な物質的欠乏であり,全世帯人口の2.6%に影響を及ぼしています。

2017年,リスクの程度に応じて,貧困または阻害のリスクにある人々

    ・ 1) 低収入のみの人
    ・ 2) 不完全雇用(失業)のみの人
    ・ 3) 深刻な物資不足のみの人
    ・ 1)+2) 低収入で不完全雇用(失業)の人
    ・ 1)+3) 低収入で深刻な物資不足の人
    ・ 2)+3) 不完全雇用(失業)で深刻な物資不足の人
    ・ 1)+2)+3) それらすべてを兼ね備える人

 貧困または阻害のリスクとは,その人が比較的低所得の,または失業中の,またはひどく物理的に阻害された世帯のメンバーであることを意味します。 貧困や阻害のリスクには,これらのリスクの一つが現実化するだけで十分ですが,同時に発生することもあります。 2017年には,654,000人の低所得者,41万人の不完全雇用者,14万3,000人の深刻な物質的貧困者がいました。

 貧困または阻害のリスクにさらされている人々の大半は,低所得のみの人々です。 それらの人口は約413,000人,つまり全人口の7.6%であり,貧困や阻害のリスクにさらされている人々の半数に満ちません。 2番目に多いのは,低所得と不完全雇用の両方を同時に経験することで,約188,000人,つまり人口の3.5%が影響を受けています。3番目に多いのは失業だけで,約146,000人,つまり人口の2.7%が影響を受けています。 貧困または阻害のリスクの詳細については,本文のレビュー1およびデータベース表を参照してください。

 貧困または阻害のリスクを測定する,いわゆるAROPEインジケーター(貧困または阻害のリスク)は,ヨーロッパ2020戦略の目標監視の一部です。 2020年までにEUで貧困または阻害のリスクに瀕する人々の数を,1億1,600万人が貧困または阻害のリスクにある2008年と比較して,2,000万人削減することを目指しています。 2016年,EUの28か国で1億1,300万人がこのリスクにさらされていました。

 フィンランドの貧困または阻害のリスクのレベルは,ヨーロッパの平均よりも明らかに低いです。28のEU加盟国では,人口の約22.4%が2016年に貧困または阻害のリスクにさらされていましたが,フィンランドでは,同じ年のシェアは15.7%でした。フィンランドのシェアはEUで3番目に低かったのです。フィンランドでは,低所得に起因する国民の貧困または阻害のリスクは,特に若い成人および貧困または阻害のリスクがEU平均である75歳以上の人を対象としています。特に,子供,労働年齢の人々,および若い年金受給者のリスクは,EUの平均をはるかに下回っています。 -国際比較の詳細については,本書のレビュー2を参照してください。

 

孤独は高齢者と単身世帯に住む人々を悩ます

 2018年,16歳以上の人口の4.0%,つまり約179,000人が,いつもまたはほとんどの時間,孤独を感じていました。いつも,たいていの場合,または時には孤独である21.2%,つまり950,000人のフィンランド人は,孤独を感じていました。最も孤独なのは75歳以上の人々で,そのうち7.3%が常にまたはほとんどの時間孤独であり,少なくとも時折孤独という人は約28.7%でした。独身者は孤独を感じることが最も多く,さらに,ひとり親家庭では,孤独を経験することが平均より一般的でした。

 生活状況統計の基礎となる所得と生活状況調査では,2018年に16歳以上の方に,過去4週間に孤独を感じた頻度を尋ねました。答えの選択肢は,常に,ほとんどの場合,時には,まれに,そしてまったくありませんでした。ー孤独の詳細については,レビュー3とデータベース表を参照してください。

2018年,4週間にわたる年齢別孤独感

注:表下部の数字は年齢

さらに,生活状況統計には,とりわけ健康,幸福感,生活状況に関する情報が含まれる

 フィンランド統計局は,2019年から新しい生活状況統計を確立しています。統計は,貧困や阻害のリスクのある世帯とそのメンバーの生活状況,認識された生計,健康と認識された幸福,生活状況に関するデータをカバーしており,年収や生活状況の調査を通じて収集されています。2003年以降,Eurostatが調整する欧州所得および生活状況に関するヨーロッパ調査(EU-SILC)のデータが収集されており,これまでのところ,データはEurostatを通じてのみ入手できます。

 現在公開されている統計では,資産に加え社会経済的地位やライフステージの分類など,国のデータも利用します。 収入と生活状況の調査から生活状況統計に加えて,年間ベースの所得分布統計のサンプルベースのデータおよび当該年の家計資産統計に関するデータを生成します。

 生活状況統計のデータ内容とデータベース表に配分されるデータは,今後数年間で開発され,特に追加の定期的な調査からのデータで補足されます。統計の基になっている一次資料は,フィンランド統計局とユーロスタットの両方を通じて,ライセンスに対する研究用途に利用でき,要求に応じて,集計を個別の割り当てとして行うこともできます。

      ・  出典: Elinolotilasto 2018, フィンランド統計局
      ・  追加情報: Kaisa-Mari Okkonen 電話029 551 3408
      ・  統計責任者: Jari Tarkoma

 

 週末ヘルシンキの街を歩くと,路上でタバコや小銭をせびる人,飲んだくれて路上で寝ている人のなんと多いことか。服装を見てもちゃんとした社会人ですが,やっていることが人としての尊厳を捨て去っています。

    

 国は,自分で立ち直ろうとする人をいろいろな方策で手助けしています。が,なかなか立ち上がろうとする人はいません。これが福祉に厚い国の実情です。

 


お問合せは,jussih@puppy.plala.or.jp へ(コピー&ペーストで)お願いします。