（2019年7月2日掲載）

Sisällissota	内　戦
Sisällissodan syyt ulottuvat 1800-luvulle Vuonna 1917 lähes kaikki suomalaiset halusivat itsenäisyyden. Suomalaiset olivat kuitenkin täysin eri mieltä siitä, millainen Suomen valtion ja yhteiskunnan pitäisi olla. Syksyllä 1917 Suomen kansa oli jakaantunut peruuttamattomasti kahtia. Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden vuoden 1917 viimeisenä päivänä. Vain kuukausi sen jälkeen Suomen yhteiskunta romahti ja maa ajautui sisällissotaan. Sodassa olivat vastakkain poliittinen vasemmisto ja oikeisto, työläiset ja porvarit, punaiset ja valkoiset. Suomen sisällissota ei alkanut yllättäen. Kansa oli alkanut jakaantua kahtia jo kauan ennen syksyä 1917. Sodan pitkän aikavälin syyt ulottuvat aina 1800-luvulle asti. Suomen talous alkoi kasvaa 1800-luvun puolivälin jälkeen. Kulkuyhteyksiä parannettiin, ja Suomi alkoi teollistua vähitellen. Sääty-yhteiskunta hajosi, ja sen tilalle tuli teollisen aikakauden luokkayhteiskunta. Siinä ihmisen aseman ja arvon määräsi varallisuus eli se, kuinka paljon ihmisellä oli omaisuutta. Luokkayhteiskunnan alimmalla tasolla olivat työläiset, joilla ei ollut mitään omaisuutta. Kaupunkien työläiset elivät surkeissa olosuhteissa. Työpäivät olivat pitkiä ja palkat matalia. Työläiset yrittivät parantaa asemaansa liittymällä yhteen ja perustamalla ammattiyhdistyksiä. Vuonna 1899 työläiset perustivat oman puolueen, jonka nimeksi tuli Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP). SDP ei pystynyt kuitenkaan vaikuttamaan politiikkaan, koska työläisillä ei ollut oikeutta osallistua säätyvaltiopäiville. Säätyvaltiopäivät oli Suomen kansanedustuslaitos. Siellä olivat edustettuina vain sääty-yhteiskuntaan kuuluneet ryhmät: aateliset, papit, porvarit ja talonpojat. Työläiset eivät kuuluneet mihinkään säätyyn, vaikka he olivat suurin ryhmä yhteiskunnassa. Teollistuminen ja talouden kasvu vaikuttivat myös maaseutuun. Teollisuus tarvitsi paljon puuta raaka-aineeksi ja maata omistavat talonpojat alkoivat myydä sitä. Sen seurauksena talonpojat rikastuivat ja heidän yhteiskunnallinen asemansa parani. Samaan aikaan väestö kasvoi, eikä maata riittänyt kaikille. Maaseudulla asui koko ajan enemmän ihmisiä, jotka eivät omistaneet maata. Talouden kasvu ei hyödyttänyt heitä, vaan he pysyivät köyhinä. Tuloerot kasvoivat ja ihmiset jakaantuivat kahteen luokkaan: maata omistaviin talonpoikiin ja maaseudun työläisiin, joilla ei ollut omaisuutta. Esimerkiksi torpparit olivat maaseudun työläisiä. He vuokrasivat talonpojalta mökin ja maata, jossa he viljelivät viljaa tai kasvattivat karjaa. Torpparit maksoivat vuokran tekemällä töitä talonpojan pelloilla. Torpparit joutuivat elämään jatkuvassa epävarmuudessa. Talonpojat saattoivat milloin tahansa korottaa vuokraa tai irtisanoa sopimuksen. Epävarmuutta lisäsi se, että vuokrasopimukset tehtiin usein vain suullisesti. 1900-luvun alussa vuokrasopimusten irtisanomiset yleistyivät ja monet torpparit joutuivat jättämään kotinsa. Vielä torppareitakin huonommassa asemassa olivat loiset. Loiset olivat kodittomia ihmisiä, jotka kiersivät talosta taloon ja tekivät työtä ruokapalkalla. 1900-luvun alussa torpparit ja loiset alkoivat kannattaa poliittista vasemmistoa, koska se lupasi antaa heille omaa maata. Vuonna 1906 Suomi sai eduskunnan, joka valittiin yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella. Nyt myös työläiset ja maaseudun köyhät ihmiset saivat oikeuden äänestää ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa Suomen Sosialidemokraattinen Puolue valittiin suurimmaksi puolueeksi. Ihmiset olivat toiveikkaita ja odottivat, että työläisten ja torpparien asemaa voidaan parantaa politiikan avulla. Uudistukset eivät kuitenkaan edenneet, koska Venäjän keisari hajotti eduskunnan jatkuvasti. Sen seurauksena monet työläiset pettyivät demokratiaan ja alkoivat vaatia, että uudistuksia pitää toteuttaa muilla keinoilla.	内戦の理由は1800年代に遡る 　1917年には，ほとんどすべてのフィンランド人がロシアからの独立を望んでいました。しかし，フィンランド人は，フィンランドの国家と社会がどうあるべきかについて，完全に意見が割れていました。1917年の秋，フィンランドの人々は，不可逆的に2つに分けられました。レーニンは，1917年の最後の日に，フィンランドの独立を認めました（訳者注：フィンランドがロシアから一方的に独立を宣言したのがこの年の12月6日で，レーニンが独立を認めたのは12月31日のこと）。それからわずか1ヵ月後，フィンランドの社会は崩壊し，国は内戦に突入しましました。戦争では，政治的左と右，労働者とブルジョアジー，赤軍と白軍の間に対立がありました。 　フィンランド内戦は，予想外に始まったのではありません。人々は，1917年の秋のかなり前に分裂し始めました。戦争の長期的な原因は，19世紀にまで遡ります。 　フィンランド経済は，19世紀半ば以降に成長し始めました。交通の便が改善され，フィンランドは徐々に工業化を始めました。身分制社会は崩壊し，産業時代の階級社会に置き換えられました。その中で，人間の地位と価値は，富すなわち人間がどれだけ財産を所有していたかによって決定されました。階級社会の最低レベルには，財産を持たない労働者がいました。 　都市部の労働者は，劣悪な状況の中で暮らしていました。労働日数は長く，低賃金でした。労働者たちは，労働組合に加入，設立することによって，彼らの立場を改善しようと試みました。1899年，労働者たちは，フィンランド社会民主党（SDP）と名付けられた彼ら自身の党を設立しました。しかし，労働者には議会に参加する権利がないため，社会民主党は政治に影響を与えることができませんでした。議会はフィンランドの国民を代表する議会でしたが代表権を持つ集団は，貴族，祭司，ブルジョアジー，地主農民だけでした。労働者は，たとえ彼らが社会最大の集団であったとしても，いかなる階級に属するものでもありませんでした。 　工業化と経済成長は，地方にも影響を与えました。産業は、原料として大量の木材を必要とし，土地を所有していた農民はそれを販売し始めました。その結果，地主農民たちは豊かになり，彼らの社会的地位は向上しました。同時に，人口が増加し，土地は誰にとっても十分ではありませんでした。地方では，土地を所有していない人々がますます増えました。経済成長は彼らに利益をもたらさず，彼らは貧しいままでした。所得格差が拡大し，人々は地主農民と財産を持たない農村労働者の2つのカテゴリーに分けられました。 　たとえば，小作人は農村地帯の労働者でした。彼らは小屋と土地を借りて，そこで穀物を栽培し，家畜を飼育しました。小作人は，地主の畑で働いて家賃を払っていました。小作人は，常に不確実性の中で生きなければなりませんでした。地主は，いつでも家賃を上げるか，契約を終了することができます。賃貸はしばしば口頭だけでなされたという事実によって，不確実性は増加しました。20世紀の初めに，賃貸契約の破棄がより一般的になり，多くの小作人は，彼らの家を去らなければなりませんでした。 　小作人よりまだ悪い位置にあったのが寄生と言われる人々でした。寄生は家から家へと歩き廻り，仕事をして食い扶持を得る，ホームレスの人々でした。20世紀の初めに，小作人と寄生は彼らに彼ら自身の土地を与えると約束したので，政治的左派を支援し始めました。 　1906年に，フィンランドは，普遍的で平等な投票権によって選出された議会を獲得しました。今，労働者と地方の貧しい人々も投票権を得て，社会に影響を与えました。最初の議会選挙では，フィンランド社会民主党が最大の政党に選出されました。人々は希望を持っており，労働者や小作人の地位が政策によって改善されることを期待していました。しかし，ロシア皇帝は，常に国会を解散していたため，改革は進みませんでした。その結果，多くの労働者は民主主義に失望し，他の方法で改革が実行されることを主張し始めました。 （訳者注：当時のフィンランド社会における身分構成は，こちらをご覧ください。）
Vuoden 1917 tapahtumat laukaisivat sodan Vuonna 1917 Suomen kansa oli jakaantunut kahtia. Se ei kuitenkaan riittänyt yksin sodan syyksi. Tarvittiin vielä useita samaan aikaan vaikuttaneita välittömiä syitä, ennen kuin sota syttyi. Vuosi 1917 alkoi myrskyisästi. Helmikuun vallankumouksen jälkeen Venäjä oli sekasortoisessa tilassa. Väliaikainen hallitus ei saanut tilannetta kunnolla hallintaansa. Ensimmäinen maailmansota aiheutti elintarvikepulan, joka paheni vuoden mittaan Suomessa ja Venäjällä. Sen seurauksena elintarvikkeiden hinnat kohosivat. Eniten ruoan puutteesta ja korkeista hinnoista kärsivät kaupunkien työläiset. Heidän asemaansa pahensi vielä sodan seurauksena lisääntynyt työttömyys. Talouden ongelmat ja elintarvikepula lisäsivät työläisten katkeruutta porvareita kohtaan. Keväällä ja kesällä työläiset järjestivät lakkoja ja mielenosoituksia ympäri Suomea. Usein ne päättyivät väkivaltaisesti, kun työläiset joutuivat tappeluihin porvareiden kanssa. Helmikuun vallankumouksen jälkeen Suomessa ei ollut enää poliisia tai armeijaa, joka olisi voinut rauhoittaa tilanteen. Suomessa oli edelleen tuhansia Venäjän keisarin sotilaita, mutta vallankumouksen jälkeen heillä ei ollut enää johtajaa. Rauhattomassa tilanteessa työläiset alkoivat perustaa omia aseellisia joukkoja, joista käytettiin nimeä punakaarti. Porvarit alkoivat perustaa omia aseellisia joukkoja, joista käytettiin nimeä suojeluskunta tai valkokaarti. Sekä porvarit että työläiset alkoivat pelätä, että toinen osapuoli aloittaa sodan. Pelko kiristi tilannetta entisestään, ja molemmat osapuolet yrittivät hankkia mahdollisimman paljon aseita sodan varalle. Kesällä ja syksyllä 1917 vasemmisto koki nöyryytyksen toisensa perään. Ensin sosialidemokraattisen puolueen ehdottama valtalaki hylättiin ja eduskunta hajotettiin. Sen jälkeen porvarit voittivat uudet vaalit ja vasemmisto menetti enemmistönsä eduskunnassa. Lokakuussa 1917 Venäjällä tapahtui kommunistinen vallankumous ja bolsevikit nousivat valtaan. Lenin ja bolsevikit kehottivat myös Suomen työläisiä vallankumoukseen. He lupasivat suomalaisille aseita ja apua. Työläisten itseluottamus kasvoi ja he aloittivat yleislakon marraskuussa 1917. Sen aikana väkivaltaisuudet ja levottomuudet lisääntyivät. Monet sosialidemokraattisen puolueen jäsenet alkoivat kannattaa Venäjän esimerkin mukaista vallankumousta. Tammikuussa 1918 Suomen porvarillinen senaatti eli hallitus pyysi kenraali Carl Gustaf Mannerheimia luomaan Suomeen tiukan järjestyksen. Suojeluskunnat nimitettiin hallituksen armeijaksi tammikuun lopussa 1918. Se tarkoitti, että työläisten punakaarteista tuli laittomia joukkoja, joiden piti luopua aseistaan. Työläiset eivät hyväksyneet sitä. Sisällissota alkoi monessa paikassa yhtä aikaa. Tammikuun 27. päivänä suojeluskunnat yrittivät pysäyttää punaisille aseita kuljettaneen junan etenemisen Viipurin lähellä. Siitä seurasi aseellinen yhteenotto punakaartin kanssa. Samana päivänä työläiset aloittivat vallankumouksen Helsingissä. Punakaartit valtasivat kaikki tärkeimmät hallintorakennukset. Suomen porvarillinen hallitus pakeni Vaasaan, josta tuli valkoisten tärkein kaupunki. Pohjanmaalla sisällissota alkoi, kun Mannerheimin johtamat suojeluskunnat alkoivat ottaa aseita pois venäläisiltä sotilailta tammikuun 28. päivänä.	1917年の出来事が戦争を引き起こした 　1917年に，フィンランドの人々は2つに分けられました。しかし，それ一つだけでは戦争の理由としては十分ではありませんでした。内戦が勃発する以前に，同時に多くの差し迫った原因がまだ必要でした。 　1917年は嵐で始まりました。ロシアは2月の革命後，混乱状態にありました。暫定政府は状況を適切に管理していませんでした。第一次世界大戦は食料不足を引き起こし，そしてそれはフィンランドとロシアでその年の間に悪化しました。その結果，食料価格は上昇しました。食料不足や高値の大部分は都市部の労働者が被り，苦しんでいました。彼らの立場は，戦争の結果としての失業の増加によってさらに悪化していました。 　経済問題と食料不足は，ブルジョアジーに敵対する労働者の苦しみを増していきました。春と夏に，労働者はフィンランド全土でストライキとデモを開催しました。多くの場合，それらは労働者がブルジョアジーと戦っているときに激しく終わった。 　２月革命以降，フィンランドには状況を落ち着かせることができる警察や軍はありませんでした。フィンランドにはまだ何千人ものロシア帝国兵がいましたが，革命後，彼らはもはやリーダーを失っていました。不穏な状況の中で，労働者は，赤衛軍と呼ばれる彼ら自身の軍隊を設立し始めました。ブルジョアジーは，自警団または白衛軍と呼ばれる，彼ら自身の軍隊を設立し始めました。ブルジョアジーも労働者も，相手方が戦争を仕掛けることを，恐れていました。恐怖は状況をさらに厳しくし，双方は戦争準備のために，できるだけ多くの武器を手に入れようとしました。 　1917年の夏と秋に，左派は次々と辛酸をなめさせられていました。第一に，社会民主党が提案した憲法が拒絶され，議会は解散させられました。その後，ブルジョアジーが新しい選挙に勝利し，左派は，議会で過半数を失ってしまいました。 　1917年10月，共産主義革命がロシアで起こり，ボルシェビキが権力を握りました。レーニンとボルシェビキもまた，フィンランドの労働者に革命を起こすよう促しました。彼らはフィンランドへ武器と支援を約束しました。労働者の自信が高まり，1917年11月にゼネストを始めました。その間に，暴力と不安が高まりました。多くの社会民主党のメンバーが，手本となるロシアの革命を支持し始めました。 　1918年1月，フィンランドのブルジョア上院は，カール・グスタフ・マンネルヘイム（Carl Gustaf Emil Mannerheim）将軍に，フィンランドでの厳格な命令系統を求めました。1918年1月末に自警団（白衛軍）が政府軍に任命されました。これは，労働者の赤衛軍が武器を放棄しなければならない違法な部隊となったことを意味します。労働者はそれを受け入れませんでした。 　内戦は同時に多くの場所で始まりました。1月27日，自警団（白衛軍）はヴィープリ（Viborgのフィンランド語名）近くで赤軍に武器を運んでいる列車の進行を止めようとしました。これは赤衛軍との武装対立をもたらした。同じ日に，労働者は，ヘルシンキ(Helsinki)で革命を起こしました。赤衛軍は，すべての主要な行政府ビルを手中に収めました。フィンランドのブルジョア政府は，白軍の最も重要な都市となったヴァーサに逃げました。オストロボスニア地方では，1月28日にマンネルヘイムの率いる自警団がロシアの兵士から武器を取り上げ始めたときに内戦が始まりました。
Sisällissodan tapahtumat Sodan alussa punaiset ottivat haltuunsa Etelä-Suomen tärkeimmät kaupungit: Helsingin, Turun ja Tampereen. Etelä-Suomen kaupungeissa ja maaseudulla asui paljon työläisiä ja torppareita, jotka kannattivat vallankumousta. Punaiset perustivat Helsinkiin oman hallituksen, jonka nimi oli kansanvaltuuskunta. Sen johtaja oli Kullervo Manner. Pohjanmaalla asui paljon maata omistavia talonpoikia, jotka tukivat valkoisia. Suomen porvarillinen hallitus pakeni sodan alussa Vaasaan. Pohjanmaasta ja Pohjois-Suomesta tuli valkoisten tärkein tukialue. Sodan molemmat osapuolet olivat kokemattomia. Suomessa ei ollut sodittu yli sataan vuoteen, eikä Suomessa ollut omaa armeijaa. Suurin osa suomalaisista miehistä ei ollut saanut mitään sotilaskoulutusta. Varsinkin punainen armeija oli huonosti koulutettu, ja sen kuri oli heikko. Upseerit valittiin äänestämällä ja kuka tahansa saattoi joutua johtamaan hyökkäystä. Suurin osa punaisen armeijan sotilaista oli kaupunkien työläisiä tai maaseudun köyhiä ihmisiä. Heillä ei ollut kunnollista koulutusta. Punaiseen armeijaan liittyi myös jonkin verran venäläisiä sotilaita, mutta heidän merkityksensä jäi lopulta pieneksi. Valkoinen armeija oli paremmin järjestäytynyt, ja sillä oli tiukempi kuri. Valkoisen armeijan johtaja Mannerheim oli palvellut pitkään Venäjän keisarin armeijassa. Valkoiseen armeijaan kuului enimmäkseen varakkaampia ihmisiä kuten maata omistavia talonpoikia, sivistyneistöä, opettajia ja muita virkamiehiä. Helmikuussa valkoinen armeija vahvistui, kun Saksassa koulutetut jääkärit tulivat valkoisten avuksi. Jääkärit olivat taistelleet ensimmäisessä maailmansodassa Saksan armeijassa ja heillä oli kokemusta sodasta. Jääkäreistä tehtiin valkoisen armeijan upseereita, jotka alkoivat kouluttaa kokemattomia suojeluskuntalaisia. Helmikuussa valkoisten hallitsemilla alueilla otettiin myös käyttöön yleinen asevelvollisuus. Se tarkoitti, että kaikkien miesten oli pakko mennä valkoiseen armeijaan. Huhtikuussa valkoinen armeija vahvistui entisestään, kun Saksa lähetti miehiä valkoisten avuksi. Sodan alussa punaiset yrittivät hyökätä pohjoiseen, mutta valkoiset onnistuivat pysäyttämään hyökkäyksen nopeasti. Sen jälkeen valkoiset aloittivat hyökkäyksen kohti etelää. Sodan ratkaiseva taistelu käytiin Tampereella huhtikuun alussa 1918. Tampere oli tärkeä kaupunki punaisille, koska se oli Suomen ensimmäinen teollisuuskaupunki, ja siellä asui paljon työläisiä. Se oli myös liikenteellisesti tärkeä paikka. Punaiset puolustivat kaupunkia sitkeästi, mutta lopulta valkoinen armeija onnistui valloittamaan Tampereen. Sen jälkeen Saksan armeija nousi maihin Etelä-Suomessa ja hyökkäsi kohti Helsinkiä. Punaiset menettivät taistelutahtonsa. Sisällissodan viimeiset merkittävät taistelut käytiin Viipurissa huhtikuun lopussa 1918. Valkoiset olivat voittaneet sodan. Sodan lopussa monet punaiset ja heidän perheensä yrittivät paeta Venäjälle. Saksan armeija ja valkoiset pysäyttivät kuitenkin Venäjälle pakenevat ihmiset. Sen jälkeen he laittoivat punaiset vankileireille. Vankileireillä oli huonot olosuhteet ja ihmisiä teloitettiin ilman oikeudenkäyntiä. Vankileireillä oli sodan jälkeen noin 80 000 punaista. Noin 10 000 suomalaista pääsi pakenemaan rajan yli Venäjälle. Siellä he olivat suomalaisia pakolaisia. Samaan aikaan pakolaisia liikkui myös toiseen suuntaan. Venäjällä oli sisällissota vuosina 1917 ? 1922. Sen aikana Suomeen tuli noin 30 000 venäläistä pakolaista. He pakenivat Venäjän kommunistista hallintoa ja sisällissotaa.	内戦の勃発 　戦争の初めに，赤衛軍は南フィンランドの最も重要な都市，ヘルシンキ，トゥルク(Turku)とタンペレ（Tampere）を制圧しました（地図参照）。南フィンランドの都市や農村地域では，革命を支えた多くの労働者や小作人がいました。赤衛軍は，ヘルシンキに人民議会と呼ばれる独自の政府を設立しました。そのリーダーはクッレルヴォ・マンネル（Kullervo Manner）でした。オストロボスニア地方は，白衛軍を支持した多くの地主農民が住んでいました。フィンランドのブルジョア政府は，戦争の初めにヴァーサに逃げました。オストロボスニアと北部フィンランドが白衛軍のための主要な支援地域となりました。 　内戦の当事者双方とも経験が浅いものでした。フィンランドは百年以上もの間，戦争をしたことはなく，フィンランドには自分の軍隊もありませんでした。フィンランド人男性のほとんどは軍事訓練を受けていなかったのでした。 　特に赤軍は訓練が不十分で，その力は弱少でした。将校は投票によって選出され，だれでも攻撃を指揮することが出来ました。赤軍の兵士のほとんどは，都市部の労働者または農村部の貧しい人々でした。彼らは適切な訓練を受けていませんでした。ロシア軍のうちの幾人かは，赤軍に加わったのですが，その影響はわずかなものでした。 　白軍はよく組織化されていて，より堅固な力を持っていました。白軍の指導者であるマンネルヘイムは，長い間ロシア皇帝の軍隊に勤めていました。白軍は主に，地主農民，教養のある者，教師，その他役人など，より裕福な人々で構成されていました。 　2月に，ドイツで軍事訓練を受けた狙撃兵隊が白衛軍を支援するために戻って来たとき，白衛軍は強化されました。狙撃兵隊は第一次世界大戦でドイツ軍として戦ったことがあり，戦争の経験がありました。狙撃兵隊は白軍の将校になるための訓練を受け，経験の浅い自警団のメンバーを訓練し始めていました。2月には，白軍の管理下にある地域で，一般徴兵も導入されました。それはすべての人が白衛軍に応召すべきことを意味します。4月に，ドイツが白軍を支援するために兵員を送ったとき，白軍はさらに強化されました。 　戦争の初期には赤軍は，北方を攻撃しようとしました，しかし，白軍は攻撃をす速く止めることに成功しました。その後，白軍は南に向かって反撃を始めました。決定的な戦いは1918年4月の初めにタンペレで行われました。タンペレはフィンランドで最初の工業都市であり，そこに住んでいる多くの労働者がいたので赤軍にとっては重要な都市でした。それはまた交通の要衝でした。赤軍は都市を粘り強く守りました，が結局白軍はタンペレを征圧することができました。その後，ドイツ軍はフィンランド南部に上陸し，ヘルシンキまで攻撃しました。赤衛軍は戦闘意欲を失いました。内戦の最後の重要な戦いは1918年4月の終わりにヴィープリで行われ，白衛軍がこの内戦に勝ちました。 　内戦の終わりに，多くの赤衛軍とその家族はロシアに逃げようとしました。しかし，ドイツ軍と白衛軍はロシアへの逃亡を阻止しました。それから白衛軍は，赤衛軍を刑務所のキャンプに収容しました。収容所は生活環境も悪く，人々は裁判なしで処刑されました。戦後，約80,000人の赤軍兵が収容所にいました。約1万人のフィンランド人が国境を越えてロシアに逃げ，そこでは彼らはフィンランド人難民でした。 　同時に，難民もまた別の方向に動きました。ロシアは1917年から1922年の間に内戦をしました。その間に，約3万人のロシア人難民がフィンランドにやってきました。彼らはロシアの共産主義体制と内戦から逃げてきたのです。
Terrori jättää syvät haavat Suomen sisällissota oli lyhyt, mutta verinen. Sodan seurauksena kuoli lähes 40 000 ihmistä. Sodan aikana molemmat osapuolet syyllistyivät terroriin ja julmuuksiin. Terrori tarkoittaa taistelujen ulkopuolella tapahtuvaa väkivaltaa, jolla yritetään pelotella vihollista. Punaiset syyllistyivät terroriin varsinkin sodan alkuvaiheessa. Esimerkiksi Tampereen lähellä Suinulan asemalla ammuttiin heti sodan alussa 17 vangiksi jäänyttä valkoista. Myös monet aseettomat siviilit joutuivat punaisten väkivallan kohteeksi. Esimerkiksi opettajia, pappeja ja maata omistavia talonpoikia ammuttiin. Usein taustalla oli henkilökohtainen kosto. Sekä punaisten että valkoisten omistamissa lehdissä kerrottiin tarinoita toisen osapuolen tekemistä julmuuksista. Suurin osa näistä tarinoista oli propagandaa. Propaganda vahvisti molempien osapuolten vihaa toisiaan kohtaan, ja sota muuttui koko ajan julmemmaksi. Punaisten terrori väheni helmikuussa, kun kansanvaltuuskunta esitti vetoomuksen väkivaltaa vastaan ja uhkasi tuomita julmuuksiin syyllistyneet punaiset. Sodan lopussa kansanvaltuuskunta ei pystynyt enää hallitsemaan omaa armeijaansa ja terrori lisääntyi uudelleen. Sodan hävinneet punaiset sotilaat tappoivat kostoksi valkoisia vankeja ja siviilejä. Esimerkiksi Kouvolassa punaiset teloittivat yli 100 porvaria. Viipurissa humalaiset punakaartilaiset tunkeutuivat kaupungin vankilaan ja ampuivat yli 30 aseetonta ihmistä. Valkoinen terrori lisääntyi vähitellen, ja se oli voimakkainta sodan loppuvaiheessa ja heti sodan jälkeen. Valkoisten terrori oli myös järjestäytyneempää. Valkoisen armeijan päällikkö Mannerheim antoi sodan aikana käskyn, jonka mukaan punaisia sai ottaa taistelun jälkeen vangiksi oman harkinnan mukaan. Se tulkittiin niin, että vangit voitiin teloittaa taistelujen jälkeen. Yleensä näin myös tapahtui. Valkoisten terrori kohdistui myös siviileihin. Sen taustalla vaikuttivat osaltaan rotuoppiin ja rotuhygieniaan perustuneet ajatukset. Valkoiset halusivat puhdistaa Suomen kansan kommunismista ja kaikista venäläisistä vaikutteista. Heidän tavoitteenaan oli luoda Suomesta nationalismi-aatteen mukainen yhtenäinen kansakunta. Esimerkiksi Viipurissa tehtiin huhtikuussa 1918 etninen puhdistus ja joukkomurha. Valkoiset ottivat kaupungista kiinni noin 400 venäläistä tai venäläiseksi luultua ihmistä ja ampuivat heidät. Osa murhatuista venäläisistä oli porvareita, jotka olivat avustaneet valkoisia sisällissodan aikana ja iloinneet heidän voitostaan. Teloitettujen joukossa oli myös muita vieraskielisiä, kuten puolalaisia, italialaisia ja virolaisia, joilla ei ollut mitään tekemistä sisällissodan kanssa. Venäläisten lisäksi valkoisten viha kohdistui etenkin punaisiin naisiin. Monet valkoiset ajattelivat, että housuihin pukeutuneet ja asetta kantaneet naiset olivat järkyttäneet yhteiskunnan pyhiä arvoja. He halusivat, että sellaiset naiset eivät voi saada enää lapsia. Esimerkiksi sodan loppuvaiheessa saksalaiset ja valkoiset pysäyttivät Lahdessa 28 000 punaista, jotka yrittivät paeta Venäjälle. Heidät suljettiin vankileirille Fellmanin pellolle. Siellä yli 200 naista ja tyttöä teloitettiin ilman oikeudenkäyntiä. Sodan päätyttyä lähes 80 000 punaista suljettiin vankileireille. Olosuhteet vankileireillä olivat surkeat. Vangeille ei annettu riittävästi ruokaa ja yli 13 000 ihmistä kuoli nälkään ja sairauksiin. Osa vangeista tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin. Punaisten ja valkoisten terrorin seurauksena kuoli paljon enemmän ihmisiä kuin varsinaisissa taisteluissa. Terrori jätti ihmisten mieliin syvät haavat.	恐怖は深い傷を残す 　フィンランド内戦は短かったが血塗られました。戦争の結果，約4万人が死亡しました。戦争中，双方はテロと残虐行為を犯しました。テロは，敵を脅迫しようとするために戦いの外で行われる暴力です。 　特に内戦の初めに，赤軍はテロを犯しました。例えば，タンペレ近くのスイヌラ（Suinula）駅で，17人の捕虜となった白軍囚人が，直ちに撃たれました。多くの武装していない民間人も赤軍の暴力を受けました。例えば，教師，司祭，地主農民が射殺されました。多くの場合，背景には個人的な復讐がありました。 　赤軍も白軍もそれぞれが所有する新聞で，相手に残虐行為を行うために，作り話を語りました。これらの作り話のほとんどは自己宣伝でした。プロパガンダは，双方の当事者同士の怒りを強め，戦争はますます残酷になりました。 　人民議会が暴力を訴え，残虐行為を犯した赤軍を非難すると脅した2月，赤軍の恐怖は緩和されました。内戦の終わりに，人民議会はもはやそれ自身の軍隊を支配することができず，恐怖は再び拡大しました。内戦で負けた赤軍の兵士は，白軍の捕虜と一般市民を殺しました。たとえば，コウヴォラ(Kouvola)では，赤衛軍は100人以上のブルジョワを殺害しました。ヴィープリでは，酒に酔った赤軍兵が市の刑務所に侵入し，武器を持たない30人以上の人々を殺しました。 　白軍のテロは徐々に増加し，内戦終盤，そして戦後すぐに最大になりました。白衛軍のテロもより組織的でした。戦時中，白軍司令官のマンネルヘイムは，戦闘終了後に赤軍兵を捕虜として捕獲しろと命じました。それは終戦後に捕虜を処刑するようにと解釈されたのでこのようなことが起こったのです。 　白衛軍のテロも民間人を狙いました。その裏には一部人種および優生学に基づく考えによって動かされました。白軍は，フィンランドの人々を共産主義とロシアのすべての影響から浄化したかったのです。彼らの目標は，ナショナリズムの考えに基づいて，フィンランドに統一国家を創設することでした。例えば，1918年4月に，民族浄化と大虐殺がヴィープリで行われました。約400人のロシア人またはロシア人と思われる人々を捕まえ，撃ちました。殺害されたロシア人の中には，内戦中に白人を助け，彼らの勝利を喜んでいたブルジョアでした。殺された人々の中には，内戦とは何の関係もないポーランド人，イタリア人，エストニア人など，他の外国人もいました。 　ロシア人に加えて，白軍の怒りは特に赤軍女性を狙っていました。多くの白軍兵は，ズボンに身を包んで武器を運んだ女性たちが，社会の神聖な価値観を乱したと考えていました。彼らはそのような女性がもう子供を持たないことを望みました。例えば，内戦の終盤には，ドイツ軍と白軍は，ロシアに逃げようとしたラハティ（Lahti）の28,000人の赤軍兵を拘束しました。彼らをFellman畑の収容所に閉じ込めました。そこでは裁判なしで処刑された200人以上の女性と少女がいました。 　終戦時には，8万近くもの赤軍兵が収容所に閉じ込められていました。収容所の状況は悲惨でした。囚人は十分な食糧を与えられず，13,000人以上の人々が飢餓と病気で死亡しました。何人かの囚人は死刑を宣告され処刑されました。 　赤衛軍と白衛軍のテロの結果として，実戦よりも多くの人々が亡くなりました。恐怖は人々の心に深い傷を残しました。
Sisällissodan seuraukset Sisällissodan jälkeen Suomen kansan kahtiajako oli paljon syvempi kuin ennen sotaa. Lähes 80 000 punaista odotti tuomiotaan vankileirillä. Valkoiset olivat voittajia, ja heillä oli valta päättää Suomen asioista. Sisällissodan viralliseksi nimeksi tuli vapaussota. Vapaussota oli valkoisten käyttämä nimi sodasta. Sen mukaan valkoiset taistelivat Suomen kansan vapauden ja itsenäisyyden puolesta. He lopettivat punaisten vallankumouksen ja ajoivat venäläiset sotilaat pois maasta. Valkoisten voiton päivästä 16.5. tuli sisällissodan jälkeisinä vuosina tärkeämpi juhlapäivä kuin Suomen virallinen itsenäisyyspäivä 6.12. Punaiset vapautettiin vähitellen vankileireiltä, mutta he olivat katkeria. Heidän vihaansa lisäsi se, että sodan tapahtumista sai kertoa vain valkoisten näkökulmasta. Punaiset eivät voineet muistella kuolleita omaisiaan, sillä punaisten joukkohaudoille ei saanut kokoontua tai viedä kukkia. Papit eivät myöskään suostuneet siunaamaan punaisten hautoja. Punaisten mielestä sisällissota oli ollut luokkasota. Siinä köyhä yhteiskuntaluokka taisteli rikasta yhteiskuntaluokkaa vastaan ja yritti saavuttaa tasa-arvoisen aseman. Punaiset ajattelivat, että he taistelivat työläisten vapauden puolesta. Sisällissota jakoi pitkään Suomen kansan kahtia, ja se on vielä tänäkin päivänä vaikea aihe suomalaisille. Esimerkiksi Suomen itsenäisyyspäivänä ei yleensä puhuta vuosien 1917 ja 1918 aikaisista tapahtumista, vaan Suomen myöhemmistä sodista Neuvostoliittoa vastaan. Näin halutaan luoda kuvaa yhtenäisestä Suomen kansasta.	内戦の結果 　内戦後，フィンランドの人々の分裂は，内戦前よりはるかに深かった。80,000人近くもの赤軍兵が収容所での裁判を待っていました。白衛軍は勝者であり，彼らはフィンランドの物事を決定する力を持っていました。 　内戦の正式名称は，解放戦争でした。解放戦争は内戦において白衛軍によって使用された名前でした。それによると，白衛軍は，フィンランド人の自由と独立のために戦いました。彼らは赤い革命を止め，ロシア兵をフィンランドから追い出しました。白軍の勝利の日，5月16日は，内戦後の数年間のうちに，公式の独立記念日12月6日よりも重要な休日になりました。 　赤軍は徐々に収容所から解放されましたが，彼らは苦渋でいっぱいでした。彼らの怒りは，戦争の出来事が，白軍の観点からしか伝えられないという事実によって増大しました。赤軍の集団墓地は，花を集めることも供えることも許可されていなかったので，赤軍は身内の死者すら思い出すこともできませんでした。祭司たちも赤軍の墓を祈祷することを拒みました。赤軍は，内戦は階級闘争であると感じていました。その中で，貧しい社会階級は，社会の豊かな階級と戦って，平等な地位を達成しようとしました。赤軍は，彼らが労働者の自由のために戦ったと思っていました。 　内戦はフィンランドの人々を長い間分裂させました，そしてそれは今日までフィンランド人にとって，まだデリケートな話題です。例えば，フィンランドの独立記念日は，通常1917年から1918年にかけての出来事に関するものではなく，それに続くソビエト連邦に対する戦争についてのものです。このように，統一したフィンランド国民をイメージすることが望まれます。

南部フィンランドは，赤軍の支配地域， 北部フィンランドは，白軍の支配地域 （内戦勃発時）	赤軍兵士（男）   赤軍側では，女性も戦った。
1918年2月，狙撃隊（白衛軍）がヴァーサに到着。	アルヴォ・コイヴィスト（14歳）は，テュルヴァーの赤軍に所属していた。コイヴィストは，赤軍の中では通信兵として働いた。1918年4月，赤軍の移動に従って東に向かった。5月1日，コイヴィストは，ラハティの近くで捕虜となり，テュルヴァーの家に戻された。彼はそこで地元の白衛軍の被疑者となり， 1918年6月7日，彼は処刑された。