しかし，制度を変えたもののカリキュラムは，国が指定した内容を指定通りに教授すること，教授方法や学習評価も指示通りに行うこと等々，現場の教員の裁量権は極わずかで，現場教員の不満が噴出しました。
　そこで国は，現場教員と地方教育委員会の裁量権を大幅に認めて，国はこまごまとした取り決めは地方教育委員会と現場教員に委ね，大綱のみを条文化することにしました。これが1990年代後半から始まった社会改革で，「基礎学校」を下級部，上級部を連結した1998年の「基礎教育学校」として小中一貫校がスタートしました。

　このページは，国家教育委員会のページにある「基礎教育学校の学習評価 (Peruskoulun arviointi)」という記事本文の翻訳ですが，基礎教育学校3・4年生の家政科（日本でいう家庭科）の学習評価方法の基本が書かれています。

Oppimisen arviointi Arviointi ohjaa ja kannustaa. Kysymykset miksi, mitä ja miten, sekä kuka arvioi, avaavat arvioinnin tarkoitusta. Oppilasarvioinnin kehittäminen edellyttää opettajan omien arviointikäytäntöjen ja niiden taustalla vaikuttavien tekijöiden itsearviointia ja reflektointia. Opettajan arviointikäytännöt kertovat opettajan didaktisen ajattelun ytimestä. Arviointi on opettajan ja oppilaan kannalta opetussuunnitelman konkretisoitumista käytännössä. Ellei arviointi uudistu ja tue uudistuvaa opetussuunnitelmaa, eivät myöskään opetus ja oppiminen kehity. Opetussuunnitelman paikallisessa osuudessa tulee määritellä yleiset ja oppiainekohtaiset periaatteet. Oppilaan arvioinnin tulee vastata vallitsevaa tieto-, oppimis- ja opetuskäsitystä. Opetussuunnitelman perusteiden oppimiskäsityksen mukaan oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan. Oppilasta ohjataan liittämään opittavat asiat aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa. Miksi arvioidaan? Oppilaan arvioinnin tavoitteena on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimisella asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea oppilaan persoonallisuuden kasvua. Miksi arvioidaan eli arvioinnin tehtävät:   ・　todeta oppilaan tilanne ja antaa realistinen kuva oppilaalle itsestään   ・　antaa tietoa opettajalle, oppilaalle ja huoltajalle opiskelun edistymisestä   ・　ohjata opiskeluun ja oppimiseen   ・　motivoida opiskeluun ja oppimiseen   ・　valikoida jatko-opintoihin   ・　ennustaa menestystä tulevaisuudessa   ・　kontrolloida opiskelua ja oppimista   ・　kehittää opiskelua, oppimista ja opetusta   ・　kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin ja arviointikeskusteluun. Mitä arvioidaan? Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan osaamisesta. Kotitalousopetuksessa arvioidaan oppilaan edistymistä käytännön toimintataidoissa, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoissa sekä tiedonhallintataidoissa. Kotitalousopetuksessa yhdistyy ilmiöiden teoreettinen ja käytännöllinen hallinta, jolloin tiedon ja taidon suhde on välitön. Tavoitteena on kehittää kodin arjen hallinnan sekä kestävän ja hyvinvointia edistävän elämäntavan edellyttämiä tietoja, taitoja, asenteita ja toimintavalmiuksia. Opetuksessa edistetään kädentaitoja ja luovuutta sekä kykyä tehdä valintoja ja toimia kodin arjessa kestävästi. Opetuksessa luodaan perustaa oppilaiden kotitaloudelliselle osaamiselle, mikä merkitsee taitoa toimia eri ympäristöissä ja toteuttaa kotitalouden tehtäviä. Oppilaat saavat palautetta taidostaan toimia eri asiayhteyksissä ja toteuttaa kotitalouden tehtäviä. Ajattelua tuetaan ohjaamalla oppilaita pohtimaan tapaansa hahmottaa ja käsitellä omaa ympäristöä. Huomiota kiinnitetään myös kotitalouden käsitteiden hahmottamiseen ja sisältöjen omaksumiseen. Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia ja sisältyy kotitaloudessa oppiaineen arvosanaan. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös se, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut kotitalouden koko oppimäärän tavoitteet. Seuraavaksi on kuvattu, millaisia yksittäisiä taitoja kukin taitoryhmä pitää sisällään. Käytännön toimintataitoja ovat   ・　taito suunnitella, organisoida ja arvioida työtä ja toimintaa   ・　taito tehdä käsillä   ・　taito käyttää välineitä ja koneita sekä teknologiaa   ・　ylläpitää järjestystä   ・　taito toimia hygieenisesti   ・　taito toimia ergonomisesti   ・　taito toimia turvallisesti   ・　taito ottaa huomioon aineelliset voimavarat (aika, raha ja energia)   ・　taito ottaa huomioon esteettisiä seikkoja. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja ovat   ・　kuuntelutaidot   ・　keskustelun ja argumentoinnin perustaidot   ・　vuorovaikutustaidot   ・　havainnointitaidot   ・　havainnointeihin reagointitaidot   ・　puhuminen   ・　taito työskennellä yksin   ・　taito työskennellä ryhmässä   ・　taito päästä sopimukseen. Tiedonhallintataitoja ovat   ・　taito seurata kirjallisia ja suullisia ohjeita   ・　hankkia, etsiä ja käyttää tietoa   ・　taito arvioida ja vertailla tietoa   ・　taito omaksua käsitteitä   ・　taito lukea ja tulkita toimintaohjeita, merkkejä ja symboleja   ・　taito tunnistaa palveluita   ・　taito mitata ja laskea   ・　taito ratkaista ongelmia ja tehdä päätöksiä. Arvioinnin kohteena olevia taitoja tulisi konkretisoida sisältöjen avulla, sillä opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppilaille tulisi esitellä perustellen, mitä kotitalouden oppimisen tavoitteet ja opittavat taidot käytännössä tarkoittavat. Samalla tulee esiteltyä myös kotitalouden oppimisen tavoitteet ja sisältöalueet sekä toiminta kotitalouden oppimisympäristöissä. Esimerkiksi taito toimia hygieenisesti merkitsee henkilökohtaisen siisteyttä, kuten käsien pesua tai hiusten ja vaatteiden suojaamista ja niiden merkityksen ymmärtämistä. Tärkeää on myös työympäristön siisteyden ylläpitäminen, kuten työvälineiden, -koneiden ja pintojen puhdistaminen. https://www.edu.fi/download/91b304ccb039d3699b524612e154dd4cefc218ec.jpg Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulisi esitellä kotitalouden arvosanan määräytymisperusteet ja erityisesti päättöarvioinnin kriteerit arvosanan 8 osalta. https://www.edu.fi/download/448405883c275e81fa8f55a50d6bd53f2cdbf232.jpg Kuviossa esitetään kotitalouden taitojen perusta sekä arjen hallinnan laadulliset tasot. Kotitalousopetuksessa voidaan ajatella arjen hallinnan muodostuvan kolmesta tasosta, jolloin taitojen hallintaa voidaan tarkastella kolmella laadullisella tasolla, jotka ovat tiedän-taso, taidan-taso (arvosana 8) ja ymmärrän-taso. Miten arvioidaan? Opetussuunnitelmassa tulee määritellä yleiset ja oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. Kotitalouden opiskelu yhteisenä oppiaineena voi päättyä jo seitsemännellä luokalle, jolloin tulee käyttää numeroarvostelua lukuvuositodistuksessa sinä lukuvuonna kun oppiaineen opiskelu päättyy. Oppilaan osaaminen arvioidaan päättöarvioinnin kriteerien mukaisesti. Taide- ja taitoaineiden valinnaisuus on osa kaikille yhteisen kotitalouden opetusta ja oppimäärää - sen lähtökohtana ovat kotitalousopetukselle asetetut tavoitteet ja arvosanan kriteerit. Tästä kokonaisuudesta tulee päättöarviointiin yksi arvosana. Kotitaloutta voi opiskella myös valinnaisena oppiaineena, joka on erillinen oppimäärä. Oppiaineen nimi voi olla muu kuin kotitalous, vaikka lähtökohta onkin kotitaloudessa. Vähintään kaksi vuosiviikkotuntia kestävä yhtenäinen kokonaisuus arvioidaan aina numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaisaineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat erilliset kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti: hyväksytty/hylätty. Päättötodistukseen voi kuulua liitteenä esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä, työskentelystä ja alle kaksi vuosiviikkotuntia olevasta valinnaisaineesta. Päättötodistuksen liitteistä ei tule kuitenkaan mainintaa päättötodistukseen. Seuraavassa esitellään kotitalousopetukseen soveltuvia arviointimenetelmiä, jotka olisi hyvä suunnitella lukuvuoden opetus-, oppimis- ja työsuunnitelman yhteydessä. Tällöin tulee käytettyä riittävän monipuolisia arviointimenetelmiä, joilla saadaan totuudenmukaista ja monipuolista näyttöä oppilaan edistymisestä ja työskentelystä. Kotitalouteen liittyy tärkeitä yksittäisiä teoreettisia tietoja ja ns. faktatietoja, joiden pohjalle rakentuu jatkossa tietämystä ja jotka mahdollistavat tiedon hankinnan ja käsittelyn. Perinteinen kirjallinen teoriakoe on kuitenkin jätetty erillisenä menetelmänä pois, koska kirjalliset tehtävät olisi hyvä liittää harjoitustöihin, näyttökokeeseen, aineistokokeeseen tai toimintarataan. Teoriakokeen ja kirjallisten kokeiden tehtävien laadinnassa kolmentasoisten kysymysten käyttö tuo monipuolista näyttöä oppilaan osaamisesta. Arvosanan kriteerit:     Tiedän-tason kysymyksiä: mitä?, mikä?, kuka?     Taidan-tason kysymyksiä: miten? miksi? (soveltaminen ja perustelut)     Ymmärrän-tason kysymyksiä: miksi? (perustelut kestävän kehityksen näkökulmasta). Havainnointi Havainnoimalla saatua tietoa on kerättävä ja käytettävä systemaattisesti. On tärkeää selkeyttää arvioinnin kohteet ja suunnitella lukuvuoden alkaessa, miten havainnoinnin käytännössä toteuttaa. Havainnoinnin avulla arvioidaan mm. yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, joita arvioitaessa on huomioitava esimerkiksi, että oppilaan keskustelutaidot voivat olla puutteellisia tai oppilas ei halua tai hänen on vaikea päästä mukaan ryhmään tai toimintaprosessiin. Harjoitustyöt Harjoitustyöt ovat osa kotitalousopetuksen toimintatapaa. Harjoitustöissä arvioinnin kohteena voi olla itse oppimisprosessi tai/ja tuloksena syntyvä produkti. Opettaja voi arvioida harjoitustyötä havainnoimalla, tai/ja harjoitustyöhön voidaan liittää oppimispäiväkirja, oppilaan itsearviointia ja arviointikeskusteluja. Oppimispäiväkirja Oppimispäiväkirja voi olla täysin vapaasti kirjoitettavissa tai oppilaalle voidaan antaa kysymyksiä tai tehtäviä. Perusopetuksessa on tärkeää oppia käyttämään oppimispäiväkirjaa, jolloin opettajan antama palaute on tärkeä. Opettaja voi kirjoittaa oppilaan oppimispäiväkirjaan oppitunnin aikana välittömiä palautteita oppilaan edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Oppimispäiväkirja voi toimia myös itsearvioinnin ja arviointikeskustelujen pohjana. Oppimispäiväkirjoja on käytetty yleensä opetuskerran lopuksi, jolloin kysymykseen ”Mitä opin?” vastauksena on ”En mitään”, koska oppilaalla voi olla vaikeuksia hahmottaa varsinaiset opittavat asiat. Opetuskerran aluksi opettajan tulisikin esitellä opittavat asiat niin selkeästi, että oppilaalla on mahdollisuus kirjata ne oppimispäiväkirjaansa ja oppimisen arviointi helpottuu. Tässä eräs malli kokeillusta oppimispäiväkirjasta. Aineistokoe Aineistokokeessa oppilaalla on käytettävissä aineistoa, yleensä oppimateriaalia, internet tai tuotepakkauksia, joita on tarkoitus käyttää vastausten laadinnassa. Tehtävät laaditaan sellaisiksi, että vastaukseksi ei riitä aineiston toistaminen, vaan oppilas joutuu etsimään, yhdistelemään, arvioimaan ja vertailemaan tietoa. Aineistokokeen tehtävät ovat yleensä muotoa ”miten” ja ”miksi”. Aineistokokeeseen voi yhdistää käytännön kokeen (näyttökokeen), jolloin aineistoa sovelletaan varsinaisessa toiminnassa ja toimintaan liittyvien perustelujen esittämisessä. Näyttökoe Näyttökokeessa pyritään mahdollisimman aitoon todellisen elämän tilanteeseen, jonka hallinta edellyttää erilaisia taitoja. Erillinen kirjallinen ja käytännöllinen osuus tuo oppilaan osaamista monipuolisesti esille. Kirjallinen osuus voi olla suunnitelman laatiminen tehtävästä työstä ja itsearviointi tai reflektointi prosessista ja tuloksesta. Kirjallinen osuus voi olla myös aineistokokeen tyyppinen. Toimintarata Toimintaradan varrella on asemia, joissa oppilaat suorittavat joko kirjallisen tehtävän tai käytännöllisen tehtävän. Asemalla pysähtymiseen on varattu tietty aika, jonka jälkeen siirrytään seuraavalle asemalle. Asemalta toiselle siirtyminen, uusi tehtävä ja siihen käytettävä rajattu aika pitävät mielenkiinnon yllä myös heikosti keskittyvien oppilaiden kohdalla. Esimerkiksi vaatehuollon toimintaradan varrella voi olla seuraavanlaisia asemia: pyykin lajitteluasema, pesuaineen valinta-asema, pyykinpesukoneen käyttöasema, pyykin kuivausasema. Kuka arvioi? Oppilaan itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessia sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan, mikä edellyttää säännöllistä palautteen antamista oppilaalle tämän työskentelystä ja toiminnastaan. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute. Arviointikeskusteluihin on syytä varata aikaa ainakin kerran lukukaudessa, lukukauden puolenvälin tienoilla, jolloin on mahdollista kannustaa, motivoida ja ohjata oppilasta. Lukuvuoden lopussa kahden kesken todettu arvosana ei ole arviointikeskustelua, vaan keskeistä on yhdessä käyty dialogi. Arvosanan määräytymisperusteet, opettajan havainnot ja muiden arviointimenetelmien avulla saatu näyttö sekä erityisesti oppimispäiväkirja mahdollistavat arviointikeskustelut, jossa oppilaan itsearviointi ja reflektointi voivat muodostua keskeiseksi.   Alkuperäinen teksti: Marja Myllykangas, tekstin päivitys Marjaana Manninen | Kuvat: Elvi Turtiainen

学習評価 　評価は人を導きそして励まします。 なぜ，何を，どのように，誰が評価するのかという問題は，評価の目的を明らかにします。 　学習者の評価の開発には，教師自身の評価実践とその背後にある要因の自己評価と反映が必要です。 教師の評価実践は，教師の教訓的な思考の核心を伝えます。 教師と学習者にとって，評価は実際のカリキュラムの具体化です。 評価が更新され，更新されたカリキュラムによってサポートされない限り，教育と学習も発展しません。 　カリキュラムの地域的部分は，地域および科目固有の原則で定義する必要があります。学習者の評価は，知識，学習，教育に対する認識に対応している必要があります。カリキュラムの基本の学習概念によると，学習者は目標を設定し，他の人との相互作用で問題を解決することを学ぶアクティブな人です。学習は多様であり，学習する主題，時間，場所に関連付けられています。 学習者は，学習者がそれ以前に学んだことと関連付けるように指示されます。知識とスキルの学習は累積的です。   評価理由 　学習者の評価の目的は，学習を導き，そして奨励し，学習者が成長と学習の目標をどの程度達成したかを説明することです。評価の目的は，学習者が学習と発達の現実的な状況を形成し，学習者の性格の成長をサポートできるようにすることです。 　なぜ評価するか，つまり評価すべきもの：     ・ 学習者の状況を特定し，学習者自身に現実的な実像を提供する     ・ 教師，学習者，保護者に学習の進捗状況に関する情報を提供する     ・ 勉強と学習に向かわせる     ・ 勉強して学ぶ意欲を持たせる     ・ 継続教育を選択させる     ・ 将来の成功を予測させる     ・ 学習と学習を制御させる     ・ 勉強，学習，教育を発展させる     ・ 自己評価と評価の議論のための学習者の前提条件を開発させる   評価対象 　学習者の進歩，活動，行動は，カリキュラムで定義された目標と学習者の実際的知識に関連して評価されます。 　家政科は，実践的な行動手腕，協力と相互作用の技術，および知識の管理技術において，学習者の進歩を評価します。家政科は，知識とスキルの関係が密接しているため，現象の理論的管理と実用的管理が組み合わさっています。目的は，家庭での日常生活の管理と，持続可能で幸せを促進する生活スタイルに必要な知識，技術，態度，機能的能力を養うことです。 授業では，手の技巧と創造性を促進するだけでなく，家庭で日常生活の中で選択を行い，持続的に行動する能力を促進します。授業では，学習者の家事スキルの基盤を作り出します。これは，さまざまな環境で，働き，家事を行う能力を意味します。 　学習者は，さまざまな状況下で作業し，家政科を行う能力についてのフィードバックを受け取ります。 思考は，学習者が自分の環境を認識して対処する方法を振り返るように導くことでサポートされます。家政科の概念の認識と内容の同化にも注意が向けられます。 　活動の評価は学習者の学習スキルの評価の一部であり，家政科の科目の言語評価に含まれています。活動の評価は，自分の仕事を計画，調整，実施，評価する学習者の能力に焦点を当てています。 評価では，学習者がどのように責任を持って作業し，他の人とどのように協力しているかも考慮されます。活動は学習者を教えるすべての教師が評価します。 　最終評価では，学習者が学習の終わりに家政科の全課程の目標をどのように達成したかを決定します。 　以下は，各スキル群がその中に保持している個々のスキルの説明です。   実用的な運用スキル   ・  仕事や活動を計画，調整，評価する能力   ・  手作業で行う能力   ・  道具と機械，およびテクノロジーを使用する能力   ・  秩序を維持すること   ・  衛生的に作業する能力   ・  人間工学的に作業する能力   ・  安全に作業する能力   ・  重要な資源（時間，お金，エネルギー）を考慮する能力   ・  美学を考慮に入れる能力 共同作業と相互作用のスキル   ・  耳を傾ける能力   ・  会議と基本的な議論の能力   ・  対人能力   ・  観察能力   ・  観察応答能力   ・  会話能力   ・  一人で働く能力   ・  グループで働く能力   ・  合意に達する能力 情報管理スキル   ・  書面および口頭の指示に従う能力   ・  情報の取得，検索，使用する能力   ・  情報を評価および比較する能力   ・  概念を採用する能力   ・  指示，標識，記号を読み，解釈する能力   ・  サービスを識別する機能   ・  測定および計算する能力   ・  問題を解決して意思決定する能力   　カリキュラムの基準では，学習者とその保護者に評価の基準を事前に通知し，必要に応じて，評価にどのように適用されたかを事後的に説明する必要があるため，評価するスキルは内容を見て具体化する必要があります。学習者には，家政科の学習目標と習得するスキルが実際に何を意味するかについての理論的根拠を提示する必要があります。 同時に，家政科学習の目標と内容領域，および家政科学習環境での活動を提示する必要があります。たとえば，衛生的に行動する能力とは，手を洗ったり，髪や服を清潔に保ったり，それらの意味を理解したりするなど，個人の清潔さを意味します。 掃除道具，掃除機械類や表面などの作業環境を清潔に保つことも重要です。 https://www.edu.fi/download/91b304ccb039d3699b524612e154dd4cefc218ec.jpg　（注：現在表示されません。） 　学習者とその保護者は，家政科の言語評価を決定するための基準，特に８段階の言語評価の基準を紹介しておく必要があります。 https://www.edu.fi/download/448405883c275e81fa8f55a50d6bd53f2cdbf232.jpg　（注：現在表示されません。） 　この図は，家政科のスキルの基礎と日常管理の質的レベルを示しています。 家政科では，日常のスキル管理は３つのレベルで構成されていると考えることができ，それは，レベルを知っているか，レベル（８段階言語評価）を分かっているか，およびレベルを理解しているかの３つの質的レベルで見ることができます。   評価方法 　カリキュラムは，一般的およびテーマ固有の評価原則を定義する必要があります。 学習者とその保護者には，評価の根拠を事前に通知する必要があり，必要に応じて，評価でどのように適用されたかを後で明確にする必要があります。 評価の反響は，中間証明書，さまざまな報告および評価会議を通じて，または他の方法で提供できます。 　カリキュラムの基準に従って，学習者の評価は，学習中の評価と異なるタスクを持つ最終評価に分けられます。共通の科目としての家政科は7年生で終了することができ，この場合，科目の学習が終了する学年度の学年証明書では，数値による採点を使用する必要があります。学習者の能力は，最終評価の基準に従って評価されます。芸術とスキルの科目のオプションの性質は，すべての一般家政科教育とカリキュラムの一部で，家政科教育に求められる目標と言語評価基準に基づいています。 このことから，最終評価のために１つの言語評価を受け取ります。 　家政科は，別の学習指針である選択科目として学習することもできます。 開始点は家政科にありますが，サブジェクトの名前は家政科と異なる場合があります。 年間週に2時間以上続くまとまりのある全体は，常に数値で評価されます。年間週2時間未満の選択科目と，そのようなカリキュラムで構成される個別の実体は，合格/不合格のように言葉で評価されます。 最終的な証明書には，たとえば，学習者の行動，取り組み，および年間週2時間未満の選択科目の評価が含まれる場合があります。 ただし，修了証明書の付録には修了証明書について言及することはありません。 　以下は，家政科教育に適した，その学年の教育，学習，および学習計画の一体化で計画すると良い評価方法を示しています。この場合，十分に多様な評価方法を使用して，学習者の進捗状況と学習の真実で多様な証拠を取得する必要があります。家政科は，重要な個々の理論的な情報といわゆる将来の知識の基礎となる情報，および情報の取得と処理を可能にする事実情報と関係しています。ただし，従来の筆記理論テストは，課題，スクリーニングテスト，マテリアルテスト，または一連の行動に課題の筆記を含めると良いため，別の方法として除外しています。理論テストと筆記テストタスクの準備で3つのレベルの質問を使用すると，学習者の能力のさまざまな証拠が得られます。 言語評価基準     理解しているレベルの質問：何を？，何が？，誰が？     自分のものとしているレベルの質問：どのように？ どうして？ （適用と正当化）     討論できるレベルの質問：なぜか？ （持続可能な発展の観点からの正当化）   観察 　観察で得られた情報は，体系的に収集・利用する必要があります。評価の対象を明確にし，学年の初めに観察が実際にどのように実施されるかを計画することが重要です。観察は，たとえば， 学習者の会話スキルが不足している，学習者がグループや活動のプロセスに関与することを望まない，または協力および相互作用スキルが困難である可能性があることを考慮に入れて評価する必要があります。 実技科目 　実技科目は家政科教育の一部です。 実技科目では，評価の対象は学習過程自体および/または結果として生じる成果である場合があります。教師は，観察することによって課題を，または/および課題には，学習日誌，学習者の自己評価および評価の議論を伴うことができ，評価します。 学習日誌 　学習日誌は完全に自由に書くことができるか，学習者に質問や課題を与えることができます。基礎教育では，学習日誌の使い方を学ぶことが重要です。その場合，教師からのフィードバックが重要になります。教師は，授業中に学習者の学習日誌に，学習者の進捗状況，活動，および行動に関するフィードバックを即座に書き込むことができます。学習日誌は，自己評価と評価の議論の基礎としても役立ちます。学習日誌は通常，授業の最後に使用され，「何を学んだか？」 答えは「何もない」です。学習者は実際に学ぶべきことを認識するのが難しい場合があるからです。授業の初めに，教師は学習したことを明確に提示し，学習者が自分の学習日誌にそれらを記録する機会を得て，学習の評価が容易になるようにします。 　以下は，試行した学習日誌のモデルです。   教科試験 　教科試験では，学習者は解答の編集に使用する教材，通常は学習教材，インターネット，または製品パッケージにアクセスできます。編集は，答えが資料を繰り返すのに十分ではないように設計されていますが，回答者は情報を検索，結合，評価，比較する必要があります。教科試験で回答すべきことは通常，「方法」と「理由」の形式です。教科試験は，実際の活動および活動に関連する正当性の提示に教材が適用される場合，実用的なテスト（デモンストレーションテスト）と組み合わせることができます。   デモンストレーションテスト 　デモンストレーションテストにおいて，管理にはさまざまなスキルが必要で，可能な限り実際の状況を対象としております。個別の書かれた実践的な部分は，さまざまな方法で学習者のスキルを引き出します。書かれた部分は，実行する作業の計画と，手順と結果についての自己評価または反映です。筆記された部分は，教科試験の形式にすることもできます。   活用の道筋 　コースには，学習者が書面による課題または実践的な課題のいずれかを完了するポイントがあります。ポイントで停止するために一定の時間が確保され，その後，次のポイントに移動します。あるポイントから別のポイントへの移行，新しい割り当てやそれに費やされる限られた時間は，低い集中力の学習者にとっても関心を持っています。例えば，衣類メンテの維持コースに沿って次のタイプのポイントがあり得ます：洗濯物選別ポイント，洗剤選択ポイント，洗濯機操作ポイント，洗濯物乾燥ポイント。   評価者 　学習者の自己評価スキルを伸ばすには，学習プロセスを確認し，学習スキルと行動スキルを評価するように指示する必要があり，それには，学習者の実際的知識や学習活動に関する定期的なフィードバックが必要です。学習者は，自分のスキルと学習をさまざまな方法で評価するよう指導され，奨励されるべきです。 　学習者の評価は，教師からの絶え間ないフィードバックが重要で，ある全体を形成します。学習者を励まし，やる気を起こさせ，指導することが可能な場合は，少なくとも学期に1回，学期の中頃に1回，言語評価について話し合う時間を持つことをお勧めします。学年末二人の間に見られる言語評価は評価議論ではないが，鍵となるのは共同対話です。言語評価を決定するための基準，教師の観察および他の評価方法によって得られた証拠，特に学習日誌は，学習者の自己評価と反省が中心となり得る評価の議論を可能にします。     元テキスト：マルヤ・ミュッリュカンガス（Marja Myllykangas）     テキスト更新：マルヤーナ・マンミネン（Marjaana Manninen）     写真：エルヴィ・トゥルティアイネン（Elvi Turtiainen）