Oppivelvollisuuden historia ja muutostarpeet Suomi nousi tasa-arvolla sadan vuoden menestykseen. Muutetaan oppivelvollisuus vastaamaan tämän päivän tarpeita, ja annetaan aiemman menestyksen jatkua tulevaisuudessakin. Suomalaisten aiempi hyvä osaamistaso on alkanut laskea, sillä jokainen uusi nuorten aikuisten ikäluokka on matalammin koulutettu kuin edeltäjänsä. Koulutetuimpia suomalaisia ovat nykyiset nelikymppiset, sillä heidän ikäluokkaansa asti koulutustaso nousi, mutta kääntyi laskuun heidän jälkeensä. Lasku on huolestuttavaa, sillä koulutus parantaa muun muassa elämänlaatua ja henkilökohtaista hyvinvointia. Koulutustason lasku heikentää työllistymistä ja on este työmarkkinoiden uudistumiselle. Koulutuspolut katkeavat Suomessa on yli 600 000 työikäistä aikuista ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Monella heistä on niin heikko perustaitotaso, että työllistyminen on erittäin vaikeaa. Matala koulutustaso ei koske vain vanhempia ikäluokkia. Myös joka kuudes nuori jää ilman toisen asteen tutkintoa. Koulutuspolun katkeamisen taustalla on moninaisia syitä, kuten puutteelliset opiskelutaidot. Tulevaisuuden suunta voi olla epäselvä ja opiskelumoti-vaatio kateissa. Tähän haasteeseen pitäisi voida vastata paremmin tarjoamalla jokaiselle riittävä oppimisen tuki jo varhaisessa opintojen vaiheessa. Kuinka monen nuoren sallimme pudota yhteiskunnan ulkopuolelle jo ennen täysi-ikäiseksi kasvamista? Onko pakon pelko vastuunpakoilua? Laadukas varhaiskasvatus turvaa koulutuspolun Laadukkaalla, pedagogisella varhaiskasvatuksella on suuri vaikutus lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Se on myös tehokkain keino tasata lasten tulevaa opinpolkua ja mahdollisuuksia. Suomessa osallistutaan varhaiskasvatukseen heikommin kuin muissa EU-maissa. Oppimisen lähtökohtia voitaisiin parantaa siten, että lapset pääsisivät nykyistä aiemmin kaikkia koskevan, maksuttoman kasvatus- ja koulutusjärjestelmän piiriin. Tasa-arvolla sadan vuoden menestykseen Kaikkia lapsia koskeva oppivelvollisuus tuli voimaan vuonna 1921 eli lähes sata vuotta sitten. Silloin Suomi oli köyhä maatalousyhteiskunta, jossa vain kaksi lasta kolmesta kävi kansakoulua. Moni suomalainen vastusti yleistä oppivelvollisuutta siksi, että kouluun pakottamista pidettiin yleisen oikeustajun vastaisena ja sen ajateltiin heikentävän vanhempien kasvatusvastuuta. Päättäjät pelkäsivät myös kunnille aiheutuvien kustannusten suuruutta. Näitä huolia vahvemmaksi muutosvoimaksi nousi kuitenkin halu sivistää kansaa ja luoda hyvä perusta jokaisen lapsen oppimiselle riippumatta siitä, mihin kuntaan tai millaiseen perheeseen sattuu syntymään. Samat ajatukset ovat vahvasti läsnä suomalaisessa sivistysajattelussa tänäkin päivänä. Elinkeinorakenteen muutos on edellyttänyt oppivelvollisuuden ja koulutusjärjestelmän uudistamista aika ajoin. Suomalaisen hyvinvoinnin, yhteiskunnallisen eheyden ja talouskasvun kantava voima on tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä, joka on mahdollistanut työmarkkinoiden edel-lyttämät riittävät perustaidot kaikille ja johtanut koulutus-tason yleiseen nousuun. Koska tilanne ei enää ole näin hyvä, oppivelvollisuus pitää uudistaa. On luotava perusta sellaiselle järjestelmälle, joka kantaa meitä eteenpäin tuleville vuosikymmenille ja antaa kaikille mahdollisuuden oppia ja sivistyä riippumatta siitä, mihin sattuu syntymään.

教育義務の歴史と変化の必要性 　フィンランドは，平等において100年の成功に昇り詰めました。今日のニーズを満たすために義務教育を変更し，過去の成功を将来にわたって継続できるようにしましょう。 　若い成人層は昔からの世代よりも教育を受けていないため，フィンランド人が持っていた優れた能力レベルが低下し始めています。最も教育を受けたフィンランド人は今40代で，教育水準は彼らの年齢層で上昇しましたが，彼らの後（の若い成人層）は低下し始めたのです。 　教育はとりわけ，生活の質と個人の健康を改善するもので，衰退は心配です。教育水準の低下は雇用を弱め，労働市場の刷新を妨げています。 学習コースが壊れている 　フィンランドでは，就業人口の60万人以上の成人が基礎教育学校修了（訳者注：日本では中卒）レベルの資格がありません。彼らの多くは，基本的なスキルのレベルが低いため，就職するのが非常に困難です。低レベルの教育水準は，高齢者だけに当てはまるわけではありません。また，6人に1人の若者が中等教育（訳者注：普通高校，職業高校レベルの教育）を受けていません。 　学習スキルの欠如など，学習コースの中断の背景にはさまざまな理由があります。将来の方向性がはっきりせず，学習意欲が欠けているのかもしれません。この課題は，学習の初期段階で全員に適切な教育支援を提供することで，より適切に対処する必要があります。大人になる前に，何人の若者が社会から脱落することを許しますか？ 強制に対する恐れは責任からの逃げですか？ 高品質の就学前教育は学習コースを確保します 　質の高い，教育理論的な就学前教育は，子どもの発達と学習に大きな影響を与えます。また，子供たちの将来の学習コースと機会を調整する最も効果的な方法でもあります。 　フィンランドは，他のEU諸国よりも就学前教育へ通う子が少ないです。すべての子どもたちに無料の教育と学習体制をより早く利用できるようにすることで，学習の出発点を改善できます。 平等でもって100年の成功へ 　ほぼ100年前の1921年に，すべての子供たちの義務教育が施行されました。当時，フィンランドは貧しい農業社会であり，3人の子供のうち2人だけが小学校に通っていました。多くのフィンランド人は，学校への強制が一般的な正義の感覚に反すると見なされ，親の教育に対する責任を弱めると考えられていたため，普遍的な義務教育に反対しました。意思決定者はまた，自治体へのコストの大きさを恐れていました。 　しかし，たまたま生まれた自治体や家族に関係なく，人々を教育し，すべての子どもたちの学習のための優れた基盤を作りたいという願望は，変化のより強い力となりました。同じことは，今日でもフィンランドの文明の考え方に強く表れています。 　経済構造の変化により，義務教育と教育システムの改革が時々必要となりました。フィンランドの福祉，社会的誠実さ，経済成長の原動力は，平等な教育システムであり，労働市場がすべての人に必要とする適切な基本スキルを可能にし，教育レベルの全般的な向上をもたらしました。 　状況はあまり良くないので，義務教育を改革する必要があります。何十年にもわたって私たちを前進させ，何が起こっても誰もが学び，文明化できるようにする体制の基礎を築く必要があります。

フィンランドの全人口は，約5,525,000人（2019年）です。 　このうち60万人以上の成人が中卒の資格を持っていないということは，約11％の人がちゃんとした仕事に就けず，多くは低所得に甘んじているのでしょう。