Yhtenäiskoulun perusta kouluohjelmakomiteassa 1956−1959 Pian K.-A. Fagerholmin II hallituksen nimittämisen jälkeen valtioneuvosto asetti 28.3.1956 komitean "laatimaan lähiajan koulupoliittista ohjelmaa silmällä pitäen eri koulualoilla vireillä olevan uudistustyön koordinoimista ja koulujärjestelmän jatkuvia kehittämismahdollisuuksia". Puheenjohtajaksi kutsuttiin kouluhallituksen pääjohtaja R. H. Oittinen. Komitea totesi, että demokraattisen yhteiskunnan perusperiaatteen mukaisesti kaikilla tulee olla samat mahdollisuudet "sivistystarpeidensa tyydyttämiseen taipumustensa ja harrastustensa mukaan". Tämän vuoksi peruskasvatusta antavan koulun tulee olla kaikille lapsille yhtä pitkä, yhdeksänvuotinen koulu. Peruskasvatuksen laadullisen ja määrällisen parantumisen lisäksi komitean mielestä kaikille yhteisen kouluajan pidentämisellä saavutetaan myös sosiaalisia etuja, "joista tärkeimpiä ovat nuorten pysyminen entistä kauemmin koulun suojelevassa piirissä sekä heidän siirtymisensä ansiotyöhön henkisesti ja ruumiillisesti entistä kehittyneempinä". Komitean ehdottamassa kunnallisessa yhdeksänluokkaisessa yhtenäiskoulussa on nelivuotinen ala-aste, kaksivuotinen ryhmäjakoinen väliaste ja kolmivuotinen linjajakoinen yläaste. Yläasteen linjat olivat käytännöllinen linja, yhden kielen linja ja kahden kielen linja. Kaksi ensiksi mainittua vastasivat lähinnä kansalaiskoulua, kolmas keskikoulua. Peruskoulutus annettaisiin yhteiskunnan kustantamana. Komitealla oli myös lähiajan tavoitteita, mm. uusien yksityisten ja kunnallisten keskikoulujen perustamiseksi ja koulutoimen keskushallinnon uudelleen organisoimiseksi. Komitean sisälle muodostui voimakas oppositio, ja mietintöön jätettiin useita eriäviä mielipiteitä. Puheenjohtajan äänen varassa saatiin komitean enemmistö ehdotusten kannalle. Kouluohjelmakomitean mietintö (KM 1959:11) valmistui 5.6.1959. Kouluohjelmakomitean mietintö (KM 1959:11): Kuvaus koululaitoksen silloisesta rakenteesta: Suomen koululaitos ja sen piirissä esiintyviä puutteita ja epäkohtia

学校プログラム委員会における統合学校の設立 1956-1959年 　K.-A. ファーゲルホルムの第2次内閣の任命に続いてすぐ，政府は1956年3月28日に「さまざまな学校領域で進行中の改革作業と学校制度の継続的な発展の機会を調整する目的で短期間の学校政策プログラムを策定する」ために委員会を設立した。 議長には，教育委員会の事務局長であるR. H.オイッティネンが任命された。 　委員会は，民主主義社会の基本原則に従って，誰もが「傾向と趣味に応じて教育ニーズを満たす」同じ機会を持つべきであると述べました。このため，基本教育を提供する学校は，すべての子供が同じ長さの9年制の学校でなければなりません。基礎教育の質と量の改善に加えて，委員会の考えではすべての子に普遍的な教育を拡大することは社会的利益ももたらすと信じており，「最も重要なのは，精神的にも肉体的にも長期的に学校に留まり，有能な雇用に移行する若者です」。 　委員会によって提案された自治体立9年制の統合学校は，4年間の下級部，2年間のグループ分けした中間部，および3年間のコース分けした上級部があります。上級部のコースは，実用的なコース，一言語のコースおよび二言語のコースでした。最初の2つは主に市民学校に対応し，3番目は文法学校に対応しました。基礎教育は社会の財産として提供されます。委員会には，短期的な目標，例えば新しい私立および自治体立の中等学校を設立し，学校運営の中央管理を再編成することでもありました。 　委員会内部には強い反対があり，多くの異なる見解が報告書に残されました。委員会の過半数は，議長の議決に基づいて提案に賛成しました。学校プログラム委員会の報告書（KM 1959：11）は1959年6月5日に完成しました。 　学校プログラム委員会の報告（KM 1959：11）：当時の学校システムの構造の説明：フィンランドの学校制度とそこにある欠落部と欠点。