（2019年7月2日掲載）
この記述は，タンペレ大学歴史学科の学生と教育プロジェクトがフィンランド独立80周年を記念してネット刊行したものの狙撃兵運動の部分です。タンペレは，赤衛軍の重要な拠点となった都市の一つです。
|
|
|
|
Jääkäriliikkeen synty
Itsenäisyysliikkeen uusi johtoelin, keskuskomitea, piti välttämättömänä kansanarmeijan muodostamista itsenäisyystavoitteeseen pääsemiseksi. Koska tällaisen tarvittavan sotilaskoulutuksen saaminen Suomessa oli mahdotonta, otettiin yhteyttä ulkomaille. Ainoaksi mahdollisuudeksi nähtiin lopulta vain Saksa, jonka sotilasviranomaisille osoitettiin kirjelmä, jossa pyydettiin sotilaskoulutusta ja aseita suomalaisille. Saksa suostuikin suomalaisten anomuksiin, koska sen etujen kannalta oli järkevää tukea vallankumouksellista toimintaa Suomessa, joka oli sen vihollisen, Venäjän, vallan alaisuudessa. Tammikuussa 1915 saksalaiset päättivät 200 suomalaisen kouluttamisesta 4-6 viikkoa kestävillä kursseilla Saksassa. Saksan myönteisen päätöksen tultua Suomeen ylioppilasjärjestöt järjestivät värväyksen. Ensimmäistä Saksaan lähtenyttä joukkoa kutsuttiin ns. Pfadfindereiksi (saksalainen partiolainen). Kurssin johtajana toiminut majuri Maximilian Bayer halusi hankkeen salaamiseksi naamioida koulutuksen partiotoiminnaksi. Ensimmäiselle kurssille osallistui yhteensä 189 henkeä, joista suurin osa oli ylioppilaita ja ruotsinkielistä yläluokkaa. Osa miehistä oli sodan vuoksi Saksassa internoituja suomalaisia. Saksa suunnitteli keväällä 1915 erillisrauhaa Venäjän kanssa, mutta neuvottelut katkesivat. Tällöin Saksan viranomaiset päätyivät sille kannalle, että suomalaisten joukkojen määrää tulisi nostaa noin 2000 mieheen. Päätös tästä kirjoitettiin 28.8. Lisääntyneen miesmäärän vuoksi myös värväystoimintaa Suomessa jouduttiin tehostamaan. Värväys tapahtui monimutkaisia etappiteitä pitkin, joita myöten värvätyt pääsivät Ruotsin kautta Saksaan. Mitään valtakunnallista organisaatiota värväyksen toteuttamiseksi ei yrityksistä huolimatta saatu toimimaan, ja näin värväys jäi pääasiassa paikalliseksi toiminnaksi. Värvärien, eli etappimiesten, varovaisuudesta huolimatta venäläiset saivat vihiä jääkäriliikkeestä jo syyskuussa 1915. Matkalla kiinnijoutuneet ja paljastuneet etappimiehet joutuivat santarmien toimesta Pietariin, Spalernajan vankilaan, maanpetoksesta tuomittuna. Spalernajan ollessa ajoittain ylikansoitettu kalterijääkäreitä säilytettiin myös muissa Pietarin vankiloissa.
|
狙撃兵運動の誕生
独立運動の新しい指導機関である中央委員会は，独立という目標を達成するために，国民軍を結成する必要があると考えました。フィンランドではそのような，必要な軍事訓練を受けることは不可能だったので，海外と連絡を取ったのです。唯一の可能性は最終的にはドイツだけであり，その軍事当局は，軍事訓練とフィンランド人のために武器を求める手紙を受け取った。ドイツは，その敵であるロシアの支配下で，フィンランドにおける革命的な行動を支援することが利益のために賢明であったので，フィンランドの要求に同意しました。1915年1月，ドイツ軍はドイツで4〜6週間にわたって，200人のフィンランド人を訓練することを決めました。 ドイツによるフィンランドへの前向きな決定の後，学生団体は募集を準備しました。ドイツに向けて出発した最初のグループは，いわゆるPfadfinders（独語で斥候）と呼ばれました。訓練課程長のMaximilian Bayer少佐は，訓練を隠すために偵察としておきたかったのです。最初の軍事訓練には合計189人が参加しました。そのほとんどが大学生とスウェーデン語を話す上流階級の学生です。幾人かの男は，ドイツでの戦争のために訓練されたフィンランド人でした。 ドイツは1915年の春にロシアとの別の和平を計画したが，交渉は決裂しました。この時，ドイツ当局は，フィンランド軍の数は約2,000人にまで増すべきだという見方をしました。その決定は8月28日と書かれています。男性の数が増えたため，フィンランドでの採用活動を強化する必要がありました。募集は複雑なステップを経て行われ，スウェーデンを経由してドイツへの採用につながりました。 すべての努力をしたにもかかわらず，募集を実施する国家組織はありませんでしたし，採用は主に地方で行われました。用心深く，慎重に動いたにもかかわらず募集者の動きは，1915年9月ロシア人はすでに狙撃兵運動を噂していました。その途中で，事がばれて捕まった募集人は，憲兵に発見され，反逆罪で判決を受け，サンクトペテルブルクのSpalernaja刑務所に送られました。Spalernaja刑務所が時折，過密収容だった時，独房の狙撃兵はまた他のサンクトペテルブルクの刑務所に収監されました。
|
|
Jääkäreiden vaiheet Saksassa
Kaikkiaan Saksaan Lockstedtin leirille, jossa koulutus tapahtui, saapui venäläisten vastatoimista huolimatta vajaa 1900 miestä. Jääkärien ikäjakauma oli laaja (15- 50 vuotta), myös heidän sosiaalinen taustansa oli laaja; eniten jääkäreitä tuli opiskelijoiden ja työläisten joukosta, noin kaksi kolmasosaa koko määrästä. Lockstedtin kurssia onkin nimitetty ylioppilaiden ja työläisten pataljoonaksi. Maantieteellisesti eniten lähtijöitä oli Pohjanmaalta. Koulutus Lockstedtissa oli monipuolista ja kurssin lopulla eräille jääkäreille annettiin myös upseeri- ja aliupseerikoulutusta. Suomalaisille jääkäreille päätettiin antaa myös rintamakokemusta. Joukon liikekannallepanon yhteydessä, toukokuun alussa 1916, suomalaisjääkäreistä muodostettiin Kuninkaallinen Preussin 27. Jääkäripataljoona, jolla nimellä joukko tunnetaan myös Suomessa. Pataljoona osallistui rintamalla ollessaan taisteluihin Saksan itärintamalla Riian edustalla, Kuurinmaalla, Aajoella, Ekkau- Kekkaussa ja Schmardenissa. Tsaarinvallan kaatuessa ja poliittisen tilanteen muuttuessa pataljoona siirrettiin rintamalta Libauhun 25.3.1917. Rintamalla olon aikana 11.6.1916- 25.3.1917 pataljoonan kokonaistappiot olivat noin 260 miestä, joista suurin osa oli sairastuneita. Kaatuneita oli vain 11.
|
ドイツでの狙撃兵の生活
1900人近くの男達すべてが不完全にも拘らずロシアに対抗するため，訓練が行われるドイツのロックシュテットに到着しました。狙撃兵の年齢分布は広く（15-50歳），そして彼らの社会的背景は多岐に亘っていて，ほとんどの狙撃兵は学生と労働者から成っており，全体の約3分の2を占めていました。実際，ロックシュテットの訓練は学生および労働者大隊に推薦されていました。地理的に，ほとんどの人はオストロボスニア地方出身者でした。ロックシュテットでの訓練は多岐に亘り，そして訓練の終わりに，何人かの狙撃兵には，士官や下士官の教育が施されました。 それはまた，フィンランド狙撃兵に前線の経験を与えることを決めました。1916年5月の初めに，狙撃隊の動員に関連して，フィンランド狙撃隊を，その名前はフィンランドでも広く知られているロイヤルプロイセン第27狙撃兵大隊ととして編成しました。狙撃兵大隊は，ラトヴィアのCourland，Aajoki，Ekkau-Kekkaおよびリガ郊外のドイツ東側のSchmardenの戦いに参加しました。皇帝の支配が崩壊し政治情勢が変化したとき，大隊は1917年3月25日に前線からリバウに移されました。1916年6月11日から1917年3月25日の戦闘中，大隊の総損害は約260人で，そのほとんどが病気でした。殺されたのは11人だけでした。
|
|
Paluu ja toiminta Suomessa
Jo kesällä 1917 aktivistit laativat suunnitelman jääkäripataljoonan kuljettamisesta Suomeen. Saksa vaati Suomelta kuitenkin virallisen avunpyynnön jolloin saataisiin hyväksyttävä syy lähettää pataljoona Suomeen. Suomen itsenäistyttyä ja tilanteen muututtua ei nähty kuitenkaan enää perusteita sille, että pataljoonaa pidettäisiin Saksassa pidempään, jolloin myöskään avunpyyntöä ei enää vaadittu. Jääkärit saapuivat Suomeen kahtena pääjoukkona, joista jälkimmäinen saapui Vaasaan 25.2.1918. Jääkärit osallistuivat vuoden 1918 taisteluihin Suomessa valkoisten puolella merkittävällä panoksella. Vaikka jääkäreitä oli useista kansanryhmistä, mitään poliittisia puhdistuksia ei jouduttu suorittamaan, vaikkakin eräitä poliittisesti epäluotettavia yksilöitä oli jouduttu jääkärien piiristä poistamaan ennen joulukuuta 1917. Eräät punaisiin lukeutuvat olivat kuitenkin eronneet pataljoonasta, mutta joukko ei kuitenkaan menettänyt kansanarmeijan luonnettaan. Taisteluihin Suomessa osallistui 1261 jääkäriä, joista kaatui 131 ja haavoittui 238. Myöhemmin jääkärit olivat merkittävässä osassa luotaessa ja kehitettäessä itsenäisen Suomen puolustusvoimia. Heidän merkityksensä oli tärkeä myös Suomen sodissa 1939- 45. |
帰国そしてフィンランド内での活動
1917年の夏，すでに活動家たちは狙撃兵大隊をフィンランドに移送する計画を立てました。しかし，ドイツは大隊をフィンランドに送り返す理由として，フィンランドからの公式の要請を要求しました。しかし，フィンランドが独立して状況が変化した後，ドイツで大隊を長期間維持する理由がなくなり，援助の要請もなされませんでした。狙撃兵は２つの主要部隊としてフィンランドに帰着し，後者は1918年2月25日にヴァーサに到着しました。 この狙撃兵隊は白軍側に立ち，1918年の戦いに参加し，重要な貢献をしました。多くの国民の中から狙撃兵がいましたが、また政治的に信頼できない何人かの人々は，1917年12月以前に狙撃兵のグループから排除しなければなりませんでしたが，政治的な浄化は行われませんでした。しかし赤軍に数えられる人々の中には大隊から離れた人もいましたが、いずれにせよ大半は国民のための軍の性格を失うことはありませんでした。フィンランド国内の戦闘に，1,261人の狙撃兵が参加し，そのうち131が死亡，238が負傷しました。 後に，狙撃兵は独立したフィンランド国防軍の創設と発展の重要な部分となりました。それらの重要性は1939〜45年のフィンランドの戦争においても重要でした。
|