（2019年10月7日掲載）
これは「第27狙撃兵大隊伝承協会」のホームページにある狙撃兵運動に関する記事です。この協会は，フィンランド各地にある第27狙撃兵大隊の遺業を語り継ぐ支部を統括する機関で，狙撃兵運動の裏話を垣間見ることが出来ます。
|
Jääkäriliikkeen synty Jääkäriliikkeen ja Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n synnyn taustana olivat toisaalta Suomessa 1800-luvun lopulla herännyt kansallisuusaate ja toisaalta venäläisten sortotoimenpiteet 1900-luvun taitteessa. Venäjän keisarikunta pyrki Suomen suuriruhtinaskunnan venäläistämiseen ja sen sisäisen autonomian hävittämiseen. Ensimmäisen vuosiin 1899?1905 ajoittuneen ja vuonna 1908 alkaneen toisen sortokauden jäljiltä maamme tulevaisuus näytti lohduttomalta. Suomessa syntyi voimakas venäläisvastainen mieliala. Ensimmäinen maailmansota mahdollisti jääkäriliikkeen syntymisen. Sodan sytyttyä vuonna 1914 monet suomalaiset toivoivat Venäjän tappiota. Toiveita lisäsivät venäläisten sodan alkuvaiheessa kärsimät raskaat vastoinkäymiset. Helsingin ylioppilaspiireissä heräsi aktivistinen liike, joka oli toiminut jo ensimmäisen sortokauden aikana. Marraskuussa 1914 julkistettiin laaja venäläistämisohjelma, joka olisi toteutuneena merkinnyt Suomen autonomian rippeidenkin hävittämistä. Uutisen herättämä kiihtymys ajoi toisistaan tietämättä toimineet pienet aktivistiryhmät yhteen. Helsingin Ostrobotnian kassahuoneessa pidettiin marraskuun 20. päivän iltana Suomen itsenäisyysliikkeen järjestäytymiskokous. Siinä katsottiin välttämättömäksi irrottaa Suomi Venäjästä. Kun tämä tavoite oli saavutettavissa vain voimakeinoin, päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin kansanarmeijan luomiseksi. Itsenäisyysliikkeen johto koostui aluksi nuorista, enimmäkseen kuitenkin jo akateemisen loppututkinnon suorittaneista kansalaisista. He katsoivat tulevan kansanarmeijan tarvitsevan aseita ja koulutettuja johtajia. Yritykset hankkia koulutusta kotimaassa, Ruotsissa ja Tanskassa eivät johtaneet tuloksiin. Tällöin päätettiin kääntyä Venäjän vihollisen Saksan puoleen.
|
狙撃兵運動の誕生
狙撃兵運動と王立プロイセン第27狙撃大隊誕生の陰には，19世紀後半にフィンランドで目覚めた愛国的な考え方と，一方に20世紀の変わり目にロシアが行った抑圧政策に基づいています。 ロシア帝国はフィンランド大公国をロシア化し，その内部の自治を破壊しようとしました。 1899-1905年の第一次弾圧と1908年に始まった第二次弾圧後，わが国の未来は暗いものに見えました。 フィンランドには強力な反ロシア感情が生まれました。 第一次世界大戦は，狙撃兵運動の誕生を可能にしました。 1914年に戦争が勃発した時，多くのフィンランド人はロシアの敗北を望んでいました。 希望は，戦争の初期段階でロシアが被った大きな不運によってさらに悪化しました。 弾圧の最初の時期に既に活動していた活動家運動が，ヘルシンキの学生グループの中で目を覚ましました。 1914年11月，実現すれば，フィンランドの自治を破壊することになる大規模なロシア化政策が発表されました。このニュースによって引き起こされた興奮は，無意識のうちに小さな活動家グループを一つに駆り立てました。 11月20日の夕方，フィンランド独立運動の組織会議がヘルシンキのオストロボスニアビルの会計室で開催されました。 そこでフィンランドをロシアから無条件に分離する必要があると話し合われました。 この目標が力によってのみ達成できる場合，人民軍を創設するための措置を講じることが決定されました。 当初，独立運動の指導者は若かったのですが，市民の中から主に学卒者で構成されました。 彼らは，来る人民軍には武器と訓練された指導者が必要だと感じていました。 フィンランド，スウェーデン，デンマークで訓練する試みは失敗しました。 この時，ロシアの敵であるドイツに向かうことが決定されました。
|
|
Pladfinder-kurssi Saksassa 25.2.-30.8.1915
Tammikuussa 1915 Saksan sotilasjohto ja ulkoministeriö hyväksyivät sotilaskoulutuksen antamisen 200 suomalaiselle. Ylioppilaspiireissä alkoi heti kiireinen vapaaehtoisten värväys. Aluksi kaikki pääsivät vaikeuksitta ulkomaanpassejaan käyttäen Ruotsin kautta Saksaan. Koulutus tapahtui Lockstedtin leirillä Holsteinissa Hampurin pohjoispuolella paikkakunnalla, joka on nykyisin nimeltään Hohenlockstedt. Ensimmäiset miehet saapuivat sinne 25.2.1915. Kokonaismäärä nousi lopulta 189 mieheksi. Vapaaehtoisten enemmistö, 145 miestä, oli suorittanut ylioppilastutkinnon. Heistä 34: llä oli myös akateeminen tutkinto. Enemmistön, noin 64%:n, äidinkieli oli ruotsi. Suomalaisia ei käsitelty sotilaina, vaan Saksan valtakunnan vieraina olevina siviilihenkilöinä. He käyttivät aluksi saksalaista partiopoikien asua ja heitä kutsuttiin pfadfindereiksi. Myöhemmin vapaaehtoiset saivat saksalaisen jalkaväen asepuvun ja heitä kutsuttiin musketööreiksi. Heidän oikeudellinen asemansa pysyi kuitenkin muuttumattomana. Koulutusajaksi oli määrätty aluksi neljä viikkoa, mutta aikaa jatkettiin kerta toisensa jälkeen. Koulutus oli tarkoituksenmukaista ja tehokasta. Se vastasi lähinnä myöhempää suomalaista reserviupseerikoulutusta. Kurssin johtajana ja suomalaisten vapaaehtoisten komentajana toimi alusta lähtien tammikuuhun 1917 asti majuri Maximilian Bayer. Kouluttajina oli neljä saksalaista upseeria ja useita aliupseereita. Myös joukko suomalaisia ylennettiin esimiesasemaan Majuri Maximilian Bayer oli syntynyt 11.5.1872 Karlsruhessa. Hän oli saanut ensimmäiset sotakokemuksensa esikuntaupseerina Afrikassa. Hän oli Saksan partiopoikaliiton perustajajäsen ja puheenjohtaja kuolemaansa saakka. Majuri Bayerilla oli laaja yleissivistys. Hän oli kirjailija, tunnettu kaunopuhuja, musiikin tuntija sekä nuorisokasvattaja. Hän antautui koko sydämestään suomalaisten vapaustaistelijoiden koulutukseen ja kasvatukseen. Majuri Bayer kaatui rykmentin komentajana Ranskan rintamalla lähellä Verdunia 25.10. 1917. Hänet on haudattu Mannheimiin. Haudalla on suomalaisten pystyttämä muistokivi.
|
ドイツでのスカウト教育 1915年2月25日〜8月30日
1915年1月，ドイツ軍指導部と外務省は200人のフィンランド人に対する軍事訓練の提供を承認しました。 すぐに志願者の募集が学生団体で始まりました。 当初，誰もがスウェーデン経由でドイツへの外国のパスポートに簡単に利用できました。 訓練は，現在ホーエンロックシュテットとして知られているハンブルク北部のホルスタインにあるロックシュテット野営地で行われました。 最初の男性は1915年2月25日に到着しました。 合計は最終的に189人になりました。 志願者の大多数である145人の男性は，学士号試験を完了していました。 このうち，34人は学位も取得しています。 大多数の約64％はスウェーデン語を母語としていました。 フィンランド人は兵士としてではなく，ドイツ帝国を訪れる民間人として扱われました。 当初，彼らはドイツのボーイスカウトの衣装を使用し，pfadfinders（スカウト，斥候）と呼ばれていました。 後に，志願者はドイツの歩兵服を着て銃士と呼ばれました。 しかし，彼らの法的地位は変わっていませんでした。 訓練期間は当初4週間に設定されていましたが，何度も延長されました。 訓練は適切かつ効果的でした。 これは主に，その後のフィンランドの予備士官訓練に対応していました。 訓練の指導およびフィンランド人志願者の司令官は，最初から1917年1月までマクシミリアン・バイエル少佐が務めました。 訓練の指導官は，4人のドイツ人将校と何人かの下士官でした。 また多くのフィンランド人も管理職に昇進しました。 マクシミリアン・バイエル少佐は1872年5月11日にカールスルーエで生まれました。 彼はアフリカで軍職員として最初の軍事経験がありました。 彼は死ぬまでドイツのスカウト連盟の創設メンバーおよび議長でした。 バイエル少佐は広範な一般教育を受けていました。 彼は作家，著名な雄弁家，音楽愛好家，若者教育者でした。 彼は心からフィンランドの解放戦士の教育と訓練に専念しました。 バイエル少佐は， 1917年10月25日，連隊の指揮官として参戦していたヴェルダン近くのフランス戦線で亡くなりました。彼はマンハイムに埋葬された。 墓にはフィンランド人によって建てられた記念碑があります。
|
|
Jääkärivärväys
Monien neuvottelu- ja suunnitteluvaiheiden jälkeen Saksan keisari Wilhelm II allekirjoitti elokuun lopussa 1915 käskyn, jolla pfadfinder- kurssi laajennettiin vahvennetuksi jääkäripataljoonaksi. Tavoitevahvuudeksi suunniteltiin 2000 miestä. Nyt alkoi lisämiehistön hankkiminen. Aluksi värvättiin sodan alussa Saksaan jääneitä suomalaisia. Heitä oli toistasataa miestä. Täydennysmiehistön pääosa oli kuitenkin saatava Suomesta. Värväystoiminnan johtoelimeksi muodostettiin komitea Aktionskommittèn eli Toimeenpaneva komitea. Tämän tukielimenä oli Centralkommittèn eli Keskuskomitea. Viimeksi mainittu koostui itsenäisyysliikkeelle myötämielisistä kääntyneistä vanhemman polven henkilöistä. Komiteoissa olivat edustettuna kaikki porvarilliset puolueet. Vaikka sosialidemokraattinen puolue jäi komitean ulkopuolelle, suhtautuivat monet puolueen johtajat myönteisesti itsenäisyysliikkeeseen ja tekivät sille merkittäviä palveluksia. Liikkeellä ei ollut sisä- tai yhteiskuntapoliittisia tavoitteita ja näin sen kannattajien ja vastustajien raja ei noudattanut poliittisia puoluerajoja. Komiteoiden pyrkimys muodostaa koko maan kattava, keskitetysti johdettu värväysorganisaatio ei johtanut toivottuun tulokseen. Paikalliset värvääjät joutuivat toimimaan varsin itsenäisesti. Heidän toimintansa oli hyvin vaarallista sotatilaan julistetussa ja venäläisten tarkoin valvomassa maassa. Siitä huolimatta värvääjiä kertyi runsaasti. Suurin osa heistä oli siviilimiehiä. Heidän ammattijakautumansa oli kirjava, mutta yleensä he olivat asuinseudullaan tunnettuja ja arvostettuja henkilöitä. Värvääjinä toimi myös pääkaupungin ja maakuntien välillä liikkuvia opiskelijoita. Lockstedtista värväystoimintaa varten Suomeen lähetettyjen jääkäreiden panos toiminnan organisoinnissa oli hyvin merkittävä.
|
狙撃兵の募集
多くの交渉と計画段階を経て，1915年8月末にドイツ皇帝ヴィルヘルム2世は，スカウトコースを強化された大隊に拡充する命令に署名した。 目標強度は2,000人でした。 これで，増強募集の実行が開始されました。 最初，ドイツに残っていたフィンランド人が戦争の初めに採用されました。 約200人の男でした。 ただし，増強部隊の大部分はフィンランド出身でなければなりませんでした。 採用活動の管理機関として，Aktionskommittèn，即ち実行委員会が設置されました。 これの支援機関としてCentralkommittèn，即ち中央委員会がありました。後者は，独立運動への共感者の世代交代で構成されていました。委員会にはすべてのブルジョア政党が代表していました。 社会民主党は委員会から除外されましたが，その指導者の多くは独立運動を歓迎し，独立運動に重要な業務を提供しました。 この運動には国内政策や社会政策の目標がなかったため，支持者と反対者の境界線は政党の境界を守っていませんでした。 委員会の努力は，全国を包括的に形成し，一致団結して募集組織を結成するための望ましい結果はもたらさなかった。地元の応募者は全く独立して運営しなければならなかった。彼らの活動は，戦争状態を宣言した国で非常に危険であり，ロシア人の言う気の抜けない国でした。それにもかかわらず，志願者は多数が集まりました。 それらのほとんどは民間人でした。 彼らの職業的背景はさまざまでしたが，一般的に彼らは居住地域では有名で大事な人々でした。 志願者は，首都と地方を行き来する学生でもありました。 Lockstedt の募集にとって，フィンランドに派遣された狙撃兵の貢献は，作戦をまとめるうえで非常に重要でした。
|
|
Etappitiet
Saksaan lähtevien oli poistuttava maasta salateitse. Rajan ylittämistä varten jouduttiin perustamaan etappeja, joiden henkilöstönä olivat paikalliset asukkaat tai jääkärit. Rajan ylittäminen oli vaarallista ja vaati monesti pitkää vaellusta jalan tai hiihtäen. Etappien lähtöpaikkoihin päästiin Etelä-Suomesta rautateitse. Tärkein etappitie johti Kemistä Haaparantaan. Osa vaelsi Tornionjoelle tai meni Tornion etapin kautta Ruotsiin. Tämän etapin paljastuttua hiihdettiin Pohjanmaan rannikolta Merenkurkun yli Uumajaan. Avoveden aikana Merenkurkku ylitettiin veneellä. Kevättalvella ja keväällä 1916 venäläiset santarmit vangitsivat viitisenkymmentä aktivistia. Vuoden lopulla viranomaisten ja aktivistien välillä tapahtui myös aseellisia yhteenottoja. Näistä oli tunnetuin joulukuussa 1916 tapahtunut Simon kahakka. Vaikeutunutta värväystoimintaa yritettiin elvyttää lähettämällä Suomeen jääkäreitä ja ottamalla käyttöön syrjäseutujen kautta kulkevat etappitiet. Näistä erään keskus oli Hyrynsalmen Halla. Tämän erämaatalon isäntä, maanviljelijä Juho Heikkinen eli ”Hallan Ukko” oli jääkäreiden rohkeimpia auttajia. Värväystoiminnan tuloksena oli toukokuun loppuun 1916 mennessä lähtenyt Saksaan 1510 tulevaa jääkäriä entisten jo koulutuksessa olleiden lisäksi. Jääkäripataljoonaan lähti eniten miehiä Pohjanmaalta, Uudeltamaalta ja Helsingistä sekä Karjalasta. Suomalainen jääkärijoukko oli eräänlainen pienoiskokoinen kansanarmeija, sillä siinä olivat edustettuina kaikki ammattiryhmät ja ikävuodet 15?49. Keski-ikä oli vuonna 1916 alle 24 vuotta. Vaikeissa ja vaarallisissa olosuhteissa tapahtunut värväys ei mahdollistanut tarjokkaiden valintaa. Sadat vapaaehtoiset jouduttiin siirtämään Saksan siviilityöpaikkoihin. Karsinnan jälkeen pataljoonan kirjoihin merkityistä 1890 miehestä 1261 jääkäriä osallistui vapaussotaan. Enemmistö oli hyvää sotilasainesta. Päällystöainesta oli runsaasti.
|
逃避路
ドイツに向けて出発する人々は，秘密の手段で国を離れなければならなかった。 国境を越えるためには，地元の人か狙撃兵のスタッフが配置された通過路を行く必要がありました。 国境を越えることは危険であり，しばしば長時間の徒歩かやスキーで行く必要がありました。 逃避路の出発点へは南フィンランドから鉄道で到達しました。 主要な逃避路は，ケミからハパランダへと続きました。 一部はトルニオンヨキ川へそしてトルニオ通過路を経由してスウェーデンに行った人もいます。 この通過路が見つかってしまってからは，オストロボツニア沿岸からクヴァルケン（海底の浅い部分）の氷上を越えてウウマヤ（スウェーデンのウメオー）までスキーで行きました。 結氷期でない時は，クヴァルケンをボートで渡りました。 1916年の晩冬と春に，ロシア軍憲兵は50人の活動家を捕らえました。 年末に，当局と活動家の間で武力衝突が起こった。 これらの中で最も有名なのは，1916年12月のシモの小競り合いでした。 難しい募集業務を復活させる試みは，フィンランドに狙撃兵を送り，後背地を通る逃避路を導入することにより行われました。 これらのセンターの1つは，ヒュルンサルミのハッラです。 この荒野農場の主人，ハッランの爺として知られる農家の主人ユホ・ヘイッキネンは，志願者の勇敢な助手の一人でした。 1916年5月末までに、採用活動の結果、すでに教育を受けた人たちに加えて、1510人の将来の狙撃兵がドイツに出発しました。狙撃兵大隊に出発した男たちのほとんどは、オストロボスニア、ウーシマー、ヘルシンキ、カレリア出身でした フィンランドの狙撃兵隊は，すべての15〜49歳の専門家グループを代表した一種の縮小社会で，その民衆軍でした。平均年齢は1916年の時点で24歳未満でした。 困難で危険な条件下での募集では，候補者の選択ができませんでした。 何百人もの志願者がドイツの民間の仕事に転勤しなければなりませんでした。予備選抜後，大隊の台帳に登録された1890人の男性のうちの1261人が内戦に参加しました。 大半は優れた軍用人材でした。 高級将校がたくさんいました。
|
Etappitiet とは：ロシア兵の目を掻い潜って進んだ道の事ですが，適訳がないので逃避路としました。