（2019年7月15日掲載）
これはフィンランドの政党，フィンランド社会民主党（Suomen Sosialidemokraattisen Puolue，略称SDP）の党機関紙，Demokraatti（民主主義）に掲載された「狙撃兵運動」に関する記事(2018年2月26日発行)です。SDPは，1899年に結成された，古い政党ですが，この機関誌はそれ以前1895年から発行されて今日に至っています。主として工場労働者，農地を多く持たない貧農，下級ホワイトカラーが支持する政党で，内戦当時は，赤衛軍を支持していました。 （記事の一部は訳者がカッコ書きで補正しています。）
|
Vajaasta 2 000 jääkäristä kolmasosa punaisia jääkäreitä - harva heistä osallistui sisällissotaan ?
Itsenäisyysliikkeen keskeiset vaikuttajat pitivät viime vuosisadan alussa välttämättömänä oman armeijan muodostamista Suomeen. Suomalaiset reservin upseerit eivät kuitenkaan suostuneet sotilaskoulutusta antamaan. Yhteyttä otettiin muun muassa Ruotsiin ja Tanskaan, mutta apu löytyi lopulta Saksasta. Tammikuussa 1915 Saksa ilmoitti kouluttavansa 200 suomalaista. Miehet matkustivat Saksaan partioliikkeeseen viittaavaan peitekoulutukseen Pfadfinder-kurssille. |
未熟な２千名の狙撃兵の内3分の1が赤軍狙撃兵―彼らの内の少数が内戦に参戦？
前世紀の初め，独立運動の主要な影響力を持つ者は，フィンランドで彼ら自身の軍隊を作ることが避けて通れないと考えました。しかし，フィンランドの予備役兵は，（ノウハウを持っておらず）軍事訓練をすることが出来ませんでした。例えばスウェーデンとデンマークに打診しましたが（受け入れられず），助けはついにドイツで見つかりました。1915年1月，ドイツは200人のフィンランド人を訓練すると発表しました。男達はドイツの偵察活動を学ぶため偵察訓練のPfadfinder（偵察）-コースに進みました。
|
|
Suomalaiset koulutettiin Lockstedtin leirillä Holsteinissa. Vuoden 1915 syksyllä Saksa päätti nostaa suomalaisosaston vahvuuden 2 000 mieheen. Kaikkiaan Saksassa koulutettiin noin 1900 suomalaista sotilasta. Keväällä 1916 joukosta muodostettiin Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 majuri Maximilian Bayerin johdolla. Suomessa oli käynnistetty aikaisemmin jääkärien salainen värväys. Yhtenäistä värväystä maahan ei kuitenkaan saatu aikaiseksi, vaan se oli paikallista. Vilkkainta värväystoiminta oli Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Karjalassa. Koulutuksensa ja itärintamalla käymiensä taistelujen jälkeen jääkärit saapuivat Suomeen osin tipotellen, mutta lähinnä kahtena pääjoukkona, joista jälkimmäinen saapui Vaasaan 25. helmikuuta 1918. Tänään tuosta hetkestä tulee kuluneeksi tasan sata vuotta. Tapahtunutta juhlistettiin lauantaina Vaasassa muun muassa sotilasparaatilla, johon osallistui myös osasto saksalaisia sotilaita.
|
フィンランド人はホルスタインのロックシュテッドキャンプで訓練された。1915年の秋に，ドイツはフィンランド軍の強さを2,000人に引き上げることを決定した。合計約1,900人のフィンランド人兵士がドイツで訓練された。1916年の春に，彼らはマキシマリミリアン・バイエルが率いるロイヤル・プロイセン第27狙撃大隊が結成されました。
フィンランドでは，狙撃兵の秘密の募集が早くから始まっていました。 しかし，国全体の統一的な募集はされず，地方に限定的なものであった。最も活発な募集活動は，ウウシマー（Uusimaa），オストロボスニア（Pohjanmaa）とカレリア（Karjala）でした。 彼らの訓練と東部戦線での戦いの後，狙撃大隊はフィンランドに部分的に上陸したが，大部分の2つの主要な軍団は，1918年2月25日にヴァーサに到着しました。今日，その時からちょうど100年になります。 イベントはドイツの兵士の部門も参加した軍事パレードが土曜日にヴァーサで開催されました。
|
|
Pääasiassa valkoisten puolella
Jääkärit osallistuivat vuoden 1918 taisteluihin Suomessa pääosin valkoisten puolella. Heidän panostaan sisällissodassa luonnehditaan ”merkittäväksi”. Kaikki jääkärit eivät kuitenkaan olleet niin uskollisia itsenäisyyden saavuttaneen Suomen hallinnolle kuin yleisesti on uskottu. Siitä esimerkkinä poliittisesti epäluotettaviksi luokitellut sotilaat, joita oli jouduttu jääkärien joukosta poistamaan ennen joulukuuta 1917. Paitsi jääkärien ikäjakauma (15- 50 vuotta) myös heidän sosiaalinen taustansa oli laaja; eniten jääkäreitä tuli maanviljelijöiden, työläisten ja opiskelijoiden joukosta. Karkeasti laskien jokaisesta ryhmästä oli suunnilleen yhtä suuri joukko eli kolmannes jääkäreistä. Lockstedtin jääkäreitä onkin nimitetty myös ylioppilaiden ja työläisten pataljoonaksi. Kun suomalaisia saapui Saksaan sotilaskoulutukseen kaikkiaan noin 1900 miestä, enimmillään 600 heistä oli lähtöisin työväestöstä. Tätä lukua tukee tieto, että vuosina 1915-1918 sotilaskouluksen Saksassa aloittaneista jääkäreistä sisällissotaan osallistui hieman vajaat 1 300 miestä. Sekin tiedetään, että satoja työväestöstä lähtöisin olevia jääkäreitä jäi tai jätettiin Saksaan. Punajääkärit tai punaiset jääkärit olivat siis jääkäriliikkeeseen osallistuneita, Jääkäripataljoona 27:ssä koulutettuja, vasemmistolaisesti suuntautuneita työläisjääkäreitä. Osa heistä taisteli punaisten puolella Suomen sisällissodassa. Heistä annettu kuva on sävyttynyt sisällissodan voittajapuolen kannan mukaiseksi. Tutkimusta heistä on tehty verraten vähän. Jääkärit lähtivät Saksaan sotilaskoulutukseen taistellakseen venäläisiä vastaan Suomen itsenäistämiseksi. Sisällissodan aikainen poliittinen tilanne tuli heille tästä näkökulmasta katsottuna yllätyksenä, vaikka he toki kotimaan tapahtumia seuraamaan kykenivätkin. Koulutuksen aikana ainakin ruotsin- ja suomenkielisten jääkäreiden välillä oli jännitteitä. Vanhan työväenliikkeen sen ajan vaikutusvaltaisista poliitikoista muun muassa K. H. Wiik, Oskari Tokoi ja Yrjö Mäkelin tukivat jääkäriliikettä. Viimeksi mainitun poika Leo Mäkelin liittyi jääkärien riveihin vielä 14. helmikuuta 1916. Saavuttuaan Suomeen sisällissodan aikana hän kieltäytyi taistelemasta omia maanmiehiään vastaan. Jääkärivääpeli Leo Mäkelin joutui siten istumaan vankilassa koko sisällissodan ajan. Vuonna 1919 hänet vangittiin uudelleen ja myöhemmin hän pakeni maasta. Suomen poliittinen tilanne siis muuttui. Niinpä syntyi myös jääkärioppositio, joka järjestäytyi kesäkuussa 1917 pataljoonanneuvostoksi. Sen perustamiseen oli otettu vaikutteita Venäjällä samoihin aikoihin muodostetuista sotamiesneuvostoista. Syyskuussa 1917 joukko työläisjääkäreitä perusti Työläisjääkärien toimeenpanevan komitean. Perustavassa kokouksessa päätettiin palata Suomeen muiden jääkärien mukana ja valita siellä oma puoli mahdollisessa konfliktissa.
|
主として白軍側
狙撃兵たちは，主に白軍側としてフィンランドでの1918年の戦いに参加しました。内戦における彼らの貢献は，「重要」と表現されています。しかし，すべての狙撃兵が，一般的に信じられているようにフィンランド政府に独立を成し遂げることを信じていません。この一例は，政治的に信頼できないグループに分けられた兵士は，1917年12月以前に狙撃兵軍団から追い出されなければならなかったのです。 狙撃兵の年齢分布（15〜50歳）を除いて，彼らの社会的背景もまた広く，ほとんどの狙撃兵は農耕民，労働者そして大学生から集まった。 各グループを大まかに数えると，ほぼ同じ数，つまり狙撃兵の3分の1でした。 ロックシュテットの狙撃兵も大学生と労働者の大隊として推薦されています。 全部で約1900人の男達が軍事訓練のためにドイツに到着したとき，彼らのうちの最大600人が労働者層の出身でした。 この数字は，1915年から1918年にかけて，ドイツの軍事訓練を始めた狙撃兵の内，1,300人弱の男性が内戦に参加したという情報によって裏付けられています。 何百人もの労働者の中から派遣された狙撃兵がドイツに残ったり，残されていたことも知られています。 だから，第27狙撃兵大隊で訓練を受け，狙撃兵運動に参加した赤軍や赤軍狙撃兵は，左翼に傾いた労働者の狙撃兵でした。 彼らのうちの何人かはフィンランド内戦で赤軍側で戦いました。彼らについて，与えられたイメージは，内戦の勝利者側の日陰者です。 それらについての研究はほとんどありません。 狙撃兵らは，フィンランドの独立を目指しロシア人と戦うために軍事訓練をしにドイツに行きました。内戦の間の政治的状況は，彼らが国内の出来事に従うことができたとしても，この観点から見て彼らにとって驚きとなりました。訓練中，少なくともスウェーデン語とフィンランド語を話す狙撃兵らの間に緊張がありました。 古い労働運動の時代の有力な政治家例えばK・H・ヴィーク（K・H・Wiik），オスカリ・トコイ（Oskari Tokoi）そしてユルヨ・マケリン（Yrjö Mäkelin）らは，狙撃兵運動を支持しました。1916年2月14日には，後者の息子であるレオ・マケリン（Leo Mäkelin）が狙撃兵の仲間入りをしました。内戦の間にフィンランドに到着した後，彼は同胞に対する戦いを拒んだ。それゆえ，レオ・マケリン軍曹は内戦の間中，刑務所に座ることを余儀なくされました。1919年に彼は再び投獄され，後に国から逃げました。 それで，フィンランドの政治情勢は変わりました。 このように，大隊評議会として1917年6月に組織された狙撃兵に反対する者も生まれました。それはロシアで同時に形成された軍人評議会によって影響を受けました。1917年9月，労働者狙撃兵の軍団が労働者狙撃兵執行委員会を設立しました。設立会議では，その他の狙撃兵と共にフィンランドに戻り，紛争の可能性がある場合は自分たちの側を選ぶことを決定しました。
|
|
Paluu kotiin edellytti uskollisuuden vannomista
Työläisjääkärien liikehdintä toki huomattiin. Niinpä Saksan päättäessä jääkärien kotiuttamisesta pari viikkoa Suomen sisällissodan syttymisen jälkeen, se laittoi kotiinpalulle ehdon. Jokaisen jääkärin oli valaehtoisesti ja allekirjoituksella luvattava taistelevansa seuraavan vuoden ajan Suomen laillisen hallituksen puolesta. Valtaosa pataljoonasta, joukossa myös jokunen punajääkäri, vannoi valan. Nelisensataa ainakin henkisesti pääjoukosta erilleen kasvanutta jääkäriä jäi tai poliittisesti epäluotettavaksi luokiteltuina jätettiin siviilitöihin Saksaan. Eräät punaisiin lukeutuvat olivat jo eronneet pataljoonasta. Punäjääkärit tiesivät, että venäläisjoukkojen lisäksi vastapuolella oli Punakaartiksi järjestäytynyttä oman maan työläisväestöä. Tästä syystä noin kolmasosa jääkäreistä ei palannut Suomeen. Osaa heistä ei päästetty lähtemään, osa jäi Saksaan vapaaehtoisesti. Jotkut allekirjoittivat ”hammasta purren” palvelusopimuksen hallituksen joukkoihin, koska sitoumus takasi paluumatkan kotimaahan ja kotiin. Joidenkin lähteiden mukaan pian jääkärien Suomeen paluun jälkeen joukko jääkäreitä yritti jonlaista pommiattentaattia kenraali Mannerheimin esikuntajunaan. Osa jälkeen jääneistä, yli 200 miestä, oli rangaistusosastoon passitettuja ”bahrenfelttareita” Altona-Bahrenfeldin työkomennuskunnassa, joka toimi viheliäisissä oloissa Hampurin lähellä olleessa tykistövarikossa.
|
帰国時に忠誠の誓いを要求
もちろん，労働者の狙撃兵の動きは気づかれました。 このように，フィンランドの内戦が起きた数週間後にドイツが狙撃兵を本国に送還することを決定したとき，それは帰国に条件を付けました。すべての狙撃兵は，誓約し，来年まで合法的なフィンランド政府側に立って戦うと署名することを約束しなければなりませんでした。 大隊の多数と，いく人かの赤軍兵もまた宣誓を誓いました。主隊中の少なくとも400人の精神的に問題のある狙撃兵は残されたか，または政治的に信頼できないと判定された者たちをドイツで民間業務に振り向けました。赤軍と思われる何人かはすでに大隊から離脱していました。赤軍は，ロシア軍に加え，対岸（フィンランドのこと）に赤衛軍として組織された自国の労働者がいることを知っていました。このため，約3分の1の赤軍兵はフィンランドに帰国しませんでした。彼らのうちの何人かは去ることを許されず，ある者は自発的にドイツに残りました。 契約は帰国と自宅までの路銀を保証していたので，何人かは政府軍との契約に「いやいや」署名しました。いくつかの情報筋によると，フィンランドへの狙撃兵の帰還直後に，多数の狙撃兵がマンネルヘイム将軍の従軍列車に対してある種の爆弾攻撃を試みたのです。 後に残された200人以上の男性の何人かは，みじめな条件でハンブルク近郊の大砲隊兵站基地で働き，刑務所に送られたAltona-Bahrenfeld司令部の「バーレンフェルト組」でした。
|
|
Osa palasi siviiliin, osa jäi sotilaiksi
Jääkäreiden pääjoukko palasi Vaasaan päivälleen kolme vuotta koulutuksen aloittamisen jälkeen. Jääkärien koulutus kesti Lockstedtissa ainakin aluksi vain muutaman viikon. Myöhemmin joillekin annettiin kurssin lopulla myös upseeri- ja aliupseerikoulutusta. Taisteluihin Suomessa osallistuneistä 1 261 jääkäristä kaatui 131 ja haavoittui 238. Sodan jälkeen valtaosa jääkäreistä palasi siviilielämään. Pääosa oli työläisiä, pienviljelijöitä ja toimenhaltijoita. Joka viides oli suorittanut ylioppilastutkinnon. Joitakin jääkäreitä nousi talous- tai kulttuurielämän huipulle. Osa jatkoi sotilasuraa. Muutamia jääkäreitä siirtyi Neuvosto-Venäjälle. Valtaosa jääkäreistä osallistui talvi- ja jatkosotaan. Jääkärit olivat merkittävässä osassa luotaessa ja kehitettäessä itsenäisen Suomen puolustusvoimia. Heidän merkityksensä oli tärkeä myös Suomen sodissa 1939- 45. Yhteensä 49 jääkäriupseeria sai kenraalin sotilasarvon, heidän joukossaan jalkaväenkenraalit Erik Heinrichs, Kaarlo Heiskanen, Taavetti Laatikainen, Armas-Eino Martola, Aarne Sihvo, Alonzo Sundman, Paavo Talvela ja Väinö Valve. Jääkäreiden vaikutus Suomen puolustusvoimien kehittämisessä oli hyvin suuri 1950-luvulle asti. Viimeinen jääkäri, jääkärikenraali Väinö Valve kuoli 1995.
|
一部は民間人に戻り，一部は軍人に
訓練を始めて3年後，狙撃兵の主要部隊はその日，ヴァーサ（Vaasa）に戻りました。ロックシュテット（Lockstedt）での狙撃兵の訓練は，少なくとも最初は数週間続きました。その後，訓練終りに一部の兵士には士官と下士官の訓練も与えられました。フィンランドでの戦闘では1,261人の狙撃兵の内131人が殺害され，238人が負傷しました。 戦後，大多数の狙撃兵らは民間生活に戻りました。彼らのほとんどは労働者，小規模農家そして雇われ人でした。5人に1人が大学入試にパスしました。 狙撃兵の中の何人かは，経済的あるいは文化的生活の頂点に登った人もいます。何人かは軍事職を続けました。 何人かの狙撃兵はソビエト・ロシアに移りました。 大多数の狙撃兵は冬戦争および継続戦争に参加しました。狙撃兵は独自のフィンランド国防軍の創設と発展において重要な部分でした。それらの重要性は1939〜45年のフィンランドの戦争においても重要でした。 歩兵隊司令官，エリック・ハインリッヒ，カールロ・ヘイスカネン，ターヴェッティ・ラーティカイネン，アルマス・エイノ・マルトラ，アールネ・シヒヴォ，アロンゾ・スンドマン，パーボ・タルヴェラ，ヴァイノ・ヴァルヴェなど，合計49人の狙撃兵将校が総督の階級を獲得しました。フィンランド国防軍の発展における狙撃兵の影響は1950年代まで非常に大きかった。最後の狙撃兵で狙撃兵総督，ヴァイノ・ヴァルヴェ（Vaino Valve）は1995年に亡くなっています。
|