Tsushiman meritaistelu Tsushiman meritaistelu liittyy Venäjän-Japanin sotaan sen ratkaisevana taisteluna. Se käytiin Venäjän ja Japanin laivastojen välillä 27. toukokuuta - 28. toukokuuta 1905, kun Venäjän Itämeren laivaston alukset olivat kierrettyään Afrikan Hyväntoivonniemen ja Intian valtameren kautta saapuneet Korean ja Japanin väliseen Tsushiman salmeen. Itämeren laivaston alukset lähetettiin Port Arthurin laivastotukikohtaan saarroksiin jääneiden Tyynenmeren laivaston alusten tueksi. Port Arthur ehti kukistua ennen kuin Itämeren laivasto pääsi perille. Venäjän laivasto, joka käsitti kaikkiaan 38 alusta ja yli 15 000 henkeä, menetti taistelussa uponneina seitsemän ja antautuneina neljä suurta alusta ja Japanin laivasto vain kolme torpedovenettä, 117 kaatunutta ja 583 haavoittunutta. Tiedustelu ja radioliikenne taistelussa Tsushiman meritaistelu 1905 sisälsi tulevan elektronisen sodankäynnin elementtejä. Saksalainen yritys Slaby-Arco toimitti venäläisiin laivoihin langattomat lennättimet. Ne olivat jokseenkin käyttökelvottomat, jopa lyhyillä etäisyyksillä. Kaikissa japanilaisissa laivoissa oli hyvin toimivat Marconi-asemat. Venäläisillä oli käytössä ensimmäinen elektronisesti erikoisvarusteltu alus, risteilijä Ural, jonka radio oli kuitenkin täysin ala-arvoinen. Venäläiset käyttivät radiohiljaisuutta päästäkseen kapeikon läpi huomaamatta, mutta kolonnan viimeisinä kulkevat sairaala-alukset pitivät yöllä kaikki valonsa päällä ja tulivat näin paljastaneeksi venäläiset. Tieto venäläisten läpimurtoyrityksestä välitettiin radiolla partioivalta japanilaisalukselta. Pian radioviestit venäläisen laivaston sijainnista siirtyivät laivalta toiselle. Olisi ollut mahdollista häiritä ensimmäisiä sanomia ja viivästyttää japanilaisten vastatoimia kriittisellä hetkellä. Radiohiljaisuuden murtaminen oli kuitenkin psykologisesti liian vaikea päätös venäläiselle amiraalille. Häirintään ei ryhdytty senkään jälkeen kun venäläiset olivat varmoja, että heidät oli havaittu. Tsushiman meritaistelu ja Suomi Tsushiman meritaistelu oli Venäjän-Japanin sodan ratkaisutaistelu. Hävitty sota ja yleinen tyytymättömyys synnyttivät levottomuuksia ympäri keisarikuntaa ja nämä levottomuudet levisivät myös Suomeen syksyllä 1905. Venäjä menetti Itämeren laivastonsa Tsushimassa, ja pääkaupunki Pietari jäi ilman hyvää meripuolustusta. Tämä muutti Suomen etelärannikon strategisen merkityksen Venäjälle. Ennen Tsushimaa Venäjän Itämeren strategia perustui Libaun (nykyisin Latvian Liepaja) tukeutuvaan Itämeren laivastoon. Laivaston tuhouduttua Venäjän suunnitelman mukaan Suomenlahti suljettaisiin voimakkaalla rannikkotykistöllä Porkkalan ja Tallinnan välillä. Helsinki linnoitettaisiin maa/meri-tukikohdaksi. Tämän seurauksena itsenäistyneelle Suomelle jäi ensimmäisen maailmansodan jälkeen erityisen voimakas rannikkotykistö. Suomen rannikkotykistö ja maalinnoitukset Helsingin alueella olivat alun perin tarkoitettu itse asiassa yhden suurimman eurooppalaisen suurvallan pääkaupungin meripuolustukseen. Lähde : http://fi.wikipedia.org/wiki/Tsushiman_meritaistelu

対馬海戦 　対馬海戦とは露日戦争の決着戦である。それは1905年5月27日〜28日，ロシアバルチック艦隊がアフリカ喜望峰からインド洋を経由して朝鮮と日本との間にある対馬海峡に差し掛かりそこで行われた。バルチック艦隊は旅順海軍基地に封鎖された太平洋艦隊を支援するため派遣された。バルチック艦隊が到着する前に旅順は開放されていた。 　38隻の艦船と15,000名の船員を擁したバルチック艦隊は，7隻が撃沈され，4隻の巨大な戦艦が降伏し，日本海軍は3隻の水雷艇と117人の死亡者，583人の負傷者のみであった。 戦争における偵察と無線通信 　1905年の対馬海戦は電子機器の戦争への利用をもたらした。ドイツの商社Slaby-Arco社はロシア海軍へ無線電信機を納入した。これは短距離用のもので使い物にならなかった。すべての日本軍艦船には有用なマルコーニ方式のものを搭載した。ロシア軍には無線装置がいずれにしてもあまり評判のよくないものを巡洋艦ウラルのような初期の電子式特装船が使用していた。 　ロシア軍は海峡を通り抜けるために間違って電波沈黙時間(注1)を使ってしまった。でも縦列の最後を進んでいた病院船が夜中に明かりを点けていて，まるで裸で進んでいるようなものだった。 　ロシア軍の海峡突破作戦の情報は電波で監視していた日本軍に筒抜けだった。ロシア軍の位置は，無線通信が戦艦から戦艦へすぐに伝えられた。最初，通信を妨害することは可能であったし，危機的状況にあって日本軍の反撃を引き延ばさせることも可能であった。しかしながらロシア軍の提督にとって電波沈黙時間の規則を破ることは心理的に難しい決定であった。ロシア軍が確実にいると分かった後も日本軍は妨害しようとはせず，彼らをそのままに泳がしていた。 対馬海戦とフィンランド 　対馬海戦は露日間の決戦であった。敗戦と一般民衆の不満はロシア皇帝周辺に不満をもたらし、この不満は1905年秋、フィンランドにも広がった。ロシアはバルチック艦隊を対馬に派遣し、首都ピエタリ（注：セントペテルブルグのこと）は無防備になった。これはロシアに対するフィンランド南岸の戦略上の重要事になった。 　対馬海戦以前はロシアのバルト海戦略はバルチック艦隊を支援するためリバウ（注：現、ラトビア・リエパヤ）に置いた。海軍が滅びロシアの計画に従ってポルッカラ（フィンランド）とタリン（エストニア）との間を強力な沿岸砲台でフィンランド湾を閉じた。ヘルシンキは陸軍および海軍の基地として城塞化した。これに続いて独立期のフィンランドに第1次世界大戦後特に強力な沿岸砲台が残った。ヘルシンキ地方のフィンランドの沿岸砲台と城塞はもともとヨーロッパの大国の首都の一つの巨大な海岸防備のために作られたものであった。 (注1)電波沈黙時間とは，海難信号や非常信号を受信するため一定の時間（毎時２回，各３分ほど），一定周波数の信号を送信せず，受信のみする国際ルール。 出典： http://fi.wikipedia.org/wiki/Tsushiman_meritaistelu