フィンランドの学校給食は不味いものの代名詞のように言われていますがほとんどその通りでしょう。昔と比べ今では食材の種類も調理方法も豊富になりました。見違えるほどです。でも「やはり不味い」，最近では「太る」と文句をいう人はいるようです。
1800-luvulta 1940-luvulle
Suomen kouluissa on tarjottu ruokaa jo 1800-luvulla, mutta maksuttomana vain vähävaraisten kotien lapsille. 1900-luvun alussa koulunkäyntiä vaikeuttivat ravinnon ja vaatteiden puute. Vuonna 1905 perustettiin Helsingissä Koulukeittolayhdistys, joka alkoi jakaa maassa avustuksia koululaisten ruokailun järjestämiseksi. Tuolloin osa lapsista kävi kotonaan syömässä pitkän ruokatauon aikana, mutta osa lapsista oli säännöllisesti ilman ruokaa koulupäivän aikana. Ompeluseurat, yhdistykset ja yksityiset henkilöt yrittivät järjestää ruoka-apua eniten tarvitseville, vaikka se oppivelvollisuuslain (1921) mukaan olisi ollut kuntien tehtävä. Tuolloin määrättiin, että oppilailla piti olla koulupäivän aikana mahdollisuus syödä eväitään, ja jos mahdollista, heille oli tarjottava myös lämmintä ruokaa. Maaseudulla kouluruokailu alkoi vakiintua jo 1920-luvulla, kun uusiin koulurakennuksiin tehtiin myös keittiö. Ruoka valmistettiin koulun keittiössä isossa, valurautaisessa padassa. Kun erillistä ruokalaa ei ollut, niin pata kannettiin luokkaan, jossa se annosteltiin isolla puukauhalla oppilaiden lautasille.
Kouluruoan historia 1, Tornion Yhteislyseon Lukion sivulta
1940-luvulta nykyaikaan
Vuonna 1943 säädettiin laki, jonka mukaan kunnan on tarjottava kansakoulun oppilaille maksuton ateria koulupäivinä. Laissa oli kuitenkin viiden vuoden siirtymäaika. Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, joka sääti tällaisen lain. Kansakoululain mukaan oppilailla oli velvollisuus viljellä kasviksia ja kerätä metsämarjoja ja sieniä koulukeittolaa varten. Koulun juomalaitteiden juokseva vesi kannettiin kaivosta ämpärillä. Oppilaiden apua tarvittiin veden ja puiden kantamisen lisäksi myös astioiden pesemiseen.
1800年代から1940年代まで
1800年代の学校給食は貧困家庭の子供の救済策として始まりました。しかし全国的，組織的なものではなく，当時多くの子供は長い昼休みに自宅に帰って昼食を採り，食後また学校に戻って午後の授業を受けました。しかし空腹のまま午後の授業を受ける子供も少なくありませんでした。1905年ヘルシンキに給食室連合ができ，その頃から学校給食が拡大しましたが民間団体や一部篤志家の寄付によって細々と維持されていました。
1940年代から現代
1943年に学期中は無料の給食をすべての学童に供されるべき，という法律が5年間の猶予つきながらできました。フィンランドはこのような法律を公布した世界で最初の国となりました。民衆学校法では給食用に子供たちに野菜を栽培させ，森の木の実やきのこを摘む義務を課しました。水や薪を運び，食べ終わった食器を洗う子供たちの手も必要だったのです。
そんな学校給食の歴史をトルニオ（Tornio）の高等学校のホームページから許可をいただいて翻訳，掲載いたしました。
Aki Luosujärvi さん，許可をありがとう。 Paljon kiitoksiä luvastasi, Aki Luosujärvelle.
1930-luvulla hyväntekeväisyytenä saatu ruoka oli keittoa, puuroa tai velliä. Koulukeitto tai omat eväät (maito ja leivänkannikka) syötiin valvojan huolehtiessa, ettei ruokailun aikana juteltu tai tehty muuta sopimatonta. Ruoka valmistettiin tavallisesti opettajan keittiössä, saunassa tai käsityöhuoneessa. Varsinaisia koulukeittiöitä ei vielä juurikaan ollut. Monipuolisen ruokavalion tärkeys tiedettiin, mutta kaikilla ei ollut siihen varaa. Heidän kehityksensä hidastui ja koulumenestys heikkeni.
1950-luvulla ruokana oli mm. puuroja, lihakeittoa, hernekeittoa ja maitoa. Leivät sai tuoda itse. Jokaisen piti tuoda syksyisin kouluun kaksi litraa puolukoita. Lisäksi koululaisia vietiin perunannostotalkoisiin. Vielä 1960-luvulla luettiin ensin ruokarukous, opettaja jakoi ruoan ja kaikki piti syödä. Kouluruoka monipuolistui vähitellen. Ruokana oli mm. puuroa, keittoa, makaronivelliä, veripalttua tai aladobia. Näkkileipää oli jo tarjolla. Salaatin virkaa toimitti usein juurespala.
Kansa- ja kansalaiskoulusta siirryttiin koko Suomessa peruskouluun vuoteen 1977 mennessä. Maksuttoman ruoan saajien määrä kasvoi huomattavasti. Ateriaan kuului lämmin ruoka, salaatti tai muu lisäke sekä maito, leipä ja voi. Vuodesta 1988 lähtien myös kaikissa lukioissa on tarjottu kaikille opiskelijoille maksuton kouluateria. Kouluruokailu on kehittynyt paljon. Se on muuttunut sosiaalisesta avusta kaikille oppilaille maksuttomaan etuun. Alun perin oli tärkeää vain saada ruokaa. Kouluruokailu on nykyisin muutakin kuin ravinnon saantia. Parhaimmillaan se antaa erinomaisen tilaisuuden opetella kauniita pöytätapoja, toisen huomioon ottamista ja yhdessä olemista.
1921年に学習義務法が公布され，子供たちに弁当を持たせるようになりましたができるだけ暖かい食事を食べさせたいという親の願いから特に学校新設が進んだ地方においては，建築の時炊事室を併設するところが増えました。給食は巨大な鍋で料理され，鍋ごと教室に持ち込んで木しゃもじで子供の皿に注がれました。
1930年代の給食は慈善事業でスープ，オートミール粥，その他の粥が提供されました。給食や自前の弁当（牛乳とパン）は，おしゃべりもできず行儀にうるさい窮屈な状態で，教師の監視の下で静かに食べさせられました。給食は普通，教員の台所やサウナ小屋，家庭科室で料理されました。この頃の初期の調理室はまだなかったのです。多様な食材の選択することの重要性はわかっていましたが，すべてにゆとりない時代でした。発展は遅々として進まず，学校のことはあまり重要視されていなかったのです。
1950年代の給食は粥，少しの肉の入ったスープ，豆スープ，牛乳などでありました。パンは自宅から持参させました。秋には全員2リットルのコケモモを持参するものとされました。またジャガイモの収穫に子供たちが狩り出されました。1960年代でもまだ食事の前に祈りを捧げ，教員が食事を取り分け，すべて食べるようにと諭されるという食事風景が残っていました。学校給食はその後徐々に良くなっていきました。献立はオートミール粥，スープ，マカロニ粥，血のプディング，アラドビ，そして固焼きパンはこの頃から供されるようになりました。サラダとしては根菜類が供されていました。
1977年までに民衆学校が基礎教育学校に移行されました。無料の給食を受ける子が急速に拡大しました。献立は温かい料理とサラダ，牛乳，パン，バターが供されました。1988年以降はすべての高等学校でもすべての生徒に無料の給食が供されている。学校食堂も多く開設されました。
社会的援助の時代からすべての子供が無料の益に浴すようになりました。最初食事を得るだけが重要事でありましたが学校食堂は今では栄養を摂るだけのものではなく，美しいテーブルマナーや他人の注意に耳を傾け一緒に食すことを学ぶ場となっています。